maanantai 12.11.2018 Virpi

Palveleva Paikallinen jo vuodesta 1962

”Vaikka täältä kaivettaisiin timantteja, niitä ei voi juoda” – Kaivossuunnitelmat huolestuttavat haapamäkeläisiä

Henna Poutiainen ei näe kaivossuunnitelmissa mitään hyvää. Hänen mielestään ympäristöriskit ovat liian suuret.

Antti Aho
Kaivosyhtiö Beowulf Miningin ja sen tytäryhtiön Fennoscandian Resources Oy:n grafiittihankkeet herättävät epäluuloja Heinäveden lisäksi myös Leppävirralla. Yhtiöllä on vireillä lupahakemus malminetsintään Haapamäessä, ja myös pääsin Heinäveden puolelle sijoittuva Aitolammin valtausalue ulottuu osittain Leppävirran puolelle.
– Tuonne se niin sanottu puhdistettu vesi sitten laskettaisiin, ja jokainen tietää miten puhdasta se sitten olisi, toteaa Henna Poutiainen Haapamäestä katsellessaan Vihantamäen huipulta Suvasveden suuntaan.
– Vaikka täältä kaivettaisiin timantteja, niitä ei voi juoda.
Poutiainen on asettunut tiukasti vastarintaan, ja hänen mukaansa seudun asukkaista valtaosa vastustaa kaivossuunnitelmia.
– Muutama on sitä mieltä, että pitää odottaa että nähdään ympäristövaikutukset, mutta silloin ollaan minun mielestäni jo myöhässä, hän toteaa ja kannattaa muutoksia kaivoslakiin.
– Iso osa valtauksista on ulkomaalaisilla. Olisiko enemmän vastuuta jälkien korjuussa, jos ne olisivat suomalaisilla?

Poutiainen pitää grafiittihyötyä lyhytnäköisenä.
– Kaivos toimisi 5–10 vuotta. Tämä maa on lainassa lapsilta, ja meidän pitää kohdella sitä sillä tavalla, hän toteaa.
Poutiainen on mukana kaivoshankkeita vastustavassa Pro Heinävesi -liikkeessä.
– Sanotaan, että mennään tunteella. Totta hitossa mennään tunteella! Miten muuten voit kokea luonnon?
Kansanliike on saanut taakseen useita leppävirtalaisia.
– Valtuutettuja on hätistelty, kertoo Haapamäen vapaa-ajanasukas Liisa Holopainen, joka on ollut mukana jakamassa Pro Heinävesi -kansanliikkeen tiedotteita Haapamäen alueella.
– Heinävedellä asiasta käydään keskustelua, mutta Leppävirran puolella on ollut aika hiljaista.

Kun Haapamäen lupahakemus on vasta vireillä, ei Leppävirran kunta ole ottanut asiaan minkäänlaista kantaa.
– Jonkin verran on käyty keskustelua, mutta asiassa ei ole lähdetty vielä hötkyilemään, elinkeinoasiamies Anu Häiväläinen toteaa.
Kaivosyhtiön lisäksi keskusteluissa on ollut mukana myös Tukes.
– Täytyy muistaa, että kyse on vasta lupahakemuksesta, ja varsinainen malminetsintälupakaan etenee loppujen lopuksi aika harvoin kaivoksen perustamiseen. Tosin kaivoslaki sallii tietyissä tapauksessa etsinnän ilman lupaakin.
Kaivoslaki ohjaa myös kunnan päätöksentekoa. Häiväläinen muistuttaa, että virallisten lausuntojen aika tulee siinä vaiheessa, kun puhutaan maankäytöstä ja ympäristövaikutusten arvioinnista.
– Poliittiset päätöksentekijät ottavat näihin asioihin kantaa.

Kaivoshankkeet herättävät mielipiteitä puolesta ja vastaan. Häiväläisen mielestä asiaa on syytä miettiä kokonaisuutena.
– Hirveän monelta kannalta, hän mainitsee.
– On katsottava hyödyt, mutta myös mahdolliset haitat muille elinkeinoille. Työllisyysvaikutusten arviointikin on vaikeaa, kun tässä vaiheessa puhutaan vain mahdollisuudesta, jonka mukaan sellainen ehkä joskus olisi tulossa.
Tästä syystä ollaan odottavalla kannalla.
– Tarvitaan enemmän tietoja, faktoja pöytään.

Fennoscandian Resources ja Beowulf Mining Plc etsii suomugrafiittia, jota käytetään litiumioniakkujen valmistukseen. Litiumioniakkuja käytetään puhelimissa ja sähköautoissa.

Kommentit

  • Riikka Söyring

    Haluatko vesihanastasi juomavettä vai Talvivaaraa?

    Kaivoslakimme sallii sen, että yhtiö voi viedä yhteisön elinehdot samoin kuin muiden alojen (matkailu, elintarvike jne) yritysten toimintamahdollisuudet. Kun rikkaudet on kaivettu ja tuotto toimitettu verokeitaisiin, veronmaksajille jää jälkien siivous kaikkine kustannuksineen.

Jätä kommentti

*