Viimeksi mainitsin näillä palstaleveyksillä Soisalon koulun. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Ripatti mainitsi toissaviikon torstaina pitämässään tupaillassa, että Soisalossa tulee olemaan koulu, ja ymmärsin ettei hän tällä tarkoittanut Otto Kotilaisen koulua Heinävedellä eikä Kangaslammin koulua Varkauden kaakkoisessa kaupunginosassa. Näissä mainituissa on laskeva oppilasennuste, ja Kangaslammin koulun kohtaloon on Varkauden kaupunginvaltuuston pakko ottaa kantaa.
Kouluasia oli Soinilansalmen miehen mielessä, eikä niinkään se, sijaitseeko se koulu saaressa vaiko eikö. Viime viikolla tässä lehdessä julkaistiin mielipidekirjoitus, jossa Enonkoskella asuva metsänhoitaja Ilmari Kosonen teki tiettäväksi, ettei Soisalo ole enää saari. Maanmittaushallitus on sen sähköisessä Karttapaikassaan näin linjannut, kun Kosonen aiheesta tätä valtion laitosta lähestyi. Wikipediaa tieto ei ole tavoittanut, vaan siellä mainitaan yhä Soisalon olevan Suomen suurin saari, jolla on pinta-alaa 1 638 neliökilometriä.
Aihe ei ole uusi, sillä tämänkin alueen maastoon perehtynyt geologi Aimo Kejonen toi sen julki radiohaastattelussa mätäkuussa 2010. Hän kasasi edellisellä vuosikymmenellä Jääkausi-kirjaansa ja yhdisteli siinä vanhoja havaintojaan, joiden mukaan Soisalo ei ole saari, vaan bifurkaation rajaama maa-alue siitä syystä, kun vedenpinta on Vehmersalmen päässä kuutisen metriä ylempänä kuin Tappuvirralla, missä lossi yhdistää Varkauden ja Savonlinnan kaupungit.
En tiedä, onko Soisalon asemaa saarena tätä ennen epäilty julkisesti. Tuolloin 11 vuotta sitten kumminkin nousi pientä keskusteluntapausta. Ainakin Pajaharjun isäntä Pekka Ropponen kumosi julkisuudessa Kejosen näkemyksen jo pelkästään kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Maallikko ajattelee, että saari on semmoinen maa-alue, joka on veden saartama, virtasi vesi tai ei. Muistan kun muuan saksalainen vaihto-oppilas ihmetteli vieraillessaan Vehmersalmella Räsälän suunnalla Kieluanjärven Noponsaaressa, että miten voikaan olla saari, joka on järvessä, joka on saaressa. Meni minullakin joskus siinä saaressa pää pyörälle, mutta muista syistä. Nyt tämänkin pohtiminen helpotti, kun Kieluanjärvi on Soisalon muiden järvien ohella Maanmittaushallituksen hyväksymän määritelmän mukaan muun maastokohteen sisällä.
Olkoon sitten maastokohde siinä missä muutkin. Soisalo on kytketty ajat sitten muuhun maailmaan silta- ja lossiyhteyksin. Tunnelia ei sentään tehty Vehmersalmen nykyisen sillan paikalle, vaikka Litmaniemen vapaa-ajanasukas, koloratuurisopraano Lea Piltin puoliso Olavi Killinen sellaista ratkaisumallia tässä lehdessä nelisenkymmentä vuotta sitten esitteli.
Englannin kanaalin ali on tunneli. Merivesi pysyy näihin meidän vesiin verrattuna sen verran vaaterissa, ettei tarvitse puhua Brittein muista maastokohteista.