Maanomistajien näkemys: hirvikantaa alas

Eija Koponen

MTK-Leppävirta toteutti kesällä jäsenistönsä parissa kyselyn, jolla haluttiin kartoittaa jäsenten näkemyksiä alueen hirvikannasta ja petotilanteesta. Leppävirta on vahvasti metsätaloudesta elävää seutua ja kasvanut hirvikanta herättää voimakkaita tunteita metsänomistajien parissa.

Vastanneista yli puolet ilmoitti olevansa tyytymätön nykytilanteeseen, koska hirvikanta omalla alueella on liian suuri ja aiheuttaa jatkuvaa haittaa metsätaloudelle. Tuhojen havainnointi ja vahinkojen torjuntayritykset edellyttävät vahingoille alttiiden taimikoiden ahkeraa kiertämistä vuosittain. Toistuvat taimikkotuhot vievät pohjan kannattavalta metsätalouden harjoittamiselta. Leppävirta-Varkaus riistanhoitoyhdistyksen alueella hirvikanta on pidetty tavoitetiheydessä, mutta aivan sen ylärajoilla. Valitettavasti kanta ei kuitenkaan jakaudu alueelle tasaisesti vaan hirvet suosivat tiettyjä asuinseutuja. Talvilaidunalueilla tuhot ovat mittavia ja perustamistoimet joudutaan tekemään toistuvasti uudelleen, lisäkustannuksin. Maanomistajat kokevat, että männyn- tai koivuntaimikoiden perustamisesta joutuu tietyillä alueilla jo luopumaan kokonaan. Tilalle istutetaan usein kuusta, mutta sen kasvu epäedullisilla kasvupaikoilla jää huonommaksi. Seurauksena on metsien yksipuolistuminen ja lisääntyneiden kuusikoiden altistuminen esimerkiksi kirjanpainajatuhoille.

MTK kannustaa metsänomistajia aina tekemään vahinkoilmoituksen hirvieläinten tekemistä taimikkotuhoista. Metsäkeskus suorittaa vahinkoarvioinnit tehtyjen ilmoitusten perusteella. Kun vahinkojen taloudellinen arvo on dokumentoitu vahinkoilmoituksiin perustuen, tällä voidaan perustella hirvikannan kovempaa harvennusta tulevina vuosina. Valitettavasti yli puolet kyselymme vastaajista oli sitä mieltä, että taimikkovahinkojen ilmoittamisesta eteenpäin ei ole mitään hyötyä. Korvauksen maksamiselle on omavastuu, ja korvaustaso on vaatimaton aiheutuneisiin kustannuksiin nähden.

Leppävirta-Varkaus rhy:n alueelle on haettu tähän metsästyskauteen 61 hirvilupaa edellisvuotta vähemmän. Sen sijaan maanomistajien havainnot omissa metsissään edellyttäisivät päinvastaista suuntaa lupien määrässä. Hirvenmetsästys on maanomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä, joten osapuolilla pitäisi olla yhtenevä näkemys siitä mitkä ovat metsästyksen tavoitteet. Yksityiset maanomistajat, jotka ilmaiseksi vuokraavat maansa metsästysseuran käyttöön, odottavat vastineeksi että hirvikantaa rajoitetaan niin että tuottavaa metsänhoitoa voidaan alueella harjoittaa.

Lisätietoa metsätalouden hirvieläinvahingoista löytyy Metsäkeskuksen sivuilta.

MTK Leppävirran johtokunnan jäsen

Keskustelu