Mielipide: Kiusaamisen vastalääkkeet – myötätunto ja vastuunottamisen taito

Kiusaaminen saa julmia muotoja. Kirjoittaja muistuttaa empatian merkityksestä. Tomi Glad

Aino Kanniainen

Useat uutisotsikoihin nousseet kouluväkivaltatilanteet saavat pohtimaan, millaisia signaaleja nämä ovat yhteiskuntamme tilanteesta. Lapset ja nuoret ovat yhteiskuntamme peili. Rikoksen merkit täyttävä pahoinpitely on väkivaltaa, tapahtuupa se kotona, vapaa-ajalla, koulumatkalla tai koulussa. Asioista on puhuttava oikeilla nimillä. Apua tarvitsevat niin uhrit kuin tekijät.

Mitä kasvun vuosina on tapahtunut heille, jotka ovat kovettaneet mielensä ja toimivat toisia kohtaan väkivaltaisesti? On palattava perusasioiden äärelle. Jo vuoden ikäinen lapsi tunnistaa kivun tai pelon toisen ihmisen kasvoilla. Silloin lapsi näyttää huolestuneelta ja pysäyttää leikkinsä. Kyky tuntea empatiaa on keskeinen osa ihmisen psykologisia taitoja ja hyvinvointia. Perustavaa laatua oleva ihmisenä olemisen taito on oppia kunnioittamaan ja suojelemaan omia ja toisen rajoja. Sen minkä teen toiselle teen lopulta itselleni. Aikuisten esimerkki on vahva viesti.

Yksilön oikeudet pitävät sisällään myös vastuun. Jos laiminlyömme tämän opettamisen ja oppimisen, viime kädessä Suomen rikoslaki pysäyttää todellisuuteen, kuinka tulee ”elää ihmisiksi.” Merkinnät rikosrekisterissä eivät ole kenellekään eduksi tiettyihin ammatteihin ja tehtäviin hakeutumisessa. Omat unelmat voivat tyssätä hetkellisen ajattelemattomuuden seurauksena.

Meidän tulee siis suojella lapsiamme kasvattamalla heitä vastuuntuntoon ja empatiaan. Teoilla – niin hyvillä kuin vahingollisilla on aina jokin seuraus. Kun toimin väärin vahingossa tai tietoisesti, on todellista suuruutta kyky katua, pyytää anteeksi sekä sovittaa ja korvata aiheutettu vahinko. Lapsilla on oikeus oppia, miten ristiriitatilanteita ratkaistaan ilman väkivaltaa. Kiusaajien ja väkivaltaisesti käyttäytyvien kanssa näitä asioita on kerrattava niin usein kuin on tarpeen. Aikuisina he kiittävät heitä, jotka ovat kärsivällisen päättäväisesti jaksaneet tätä opettaa ja vaatia.

Kiusaaminen ja väkivalta on monimuotoinen ilmiö, jonka vastaista työtä on sinnikkäästi jatkettava. 2019 valmistunut STM:n Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020-2025 osa II, jonka laatimisessa sain pieneltä osalta olla mukana, korostaa monialaista yhteistyötä. Kouluissa, varhaiskasvatuksessa, lapsi- ja nuorisotyössä sekä harrastustoiminnoissa tehtävä työ hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisyyden edistämisessä on tärkeä tuki perheille.

Olen iloinen, että Leppävirta pääsi Unicefin lapsiystävällinen kunta ohjelmaan. Uskon sen tukevan kotikuntamme strategiaa olla lapset ja nuoret huomioiva perheystävällinen kunta. Olemme yhteisellä asialla kaikki.

"Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Ihminen tarvitsee ihmistä."

Tommy Tabermann muistuttaa Pieni laulu ihmiselle -runollaan, kuinka se hyvä, mitä osoitamme toisillemme, koskettaa lopulta myös jokaista itseä.

"Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Ihminen tarvitsee ihmistä."

VET Psykoterapeutti

Kunnanhallituksen pj. (kesk.)

Keskustelu