Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Jäsenmäärä on reilu 250 000. Syyskuussa 2022 julkistettiin Huomisen kynnyksellä -tutkimus, jossa selvitettiin ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten ongelmia maassamme.
Eläkkeiden pienuus nousi selvästi suurimmaksi tämän päivän harmin aiheeksi ikäihmisten keskuudessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus oli toiseksi suurin probleema. Yksinäisyys lukeutuu myös ikäihmisten ongelmallisimpiin asioihin.
Tutkimuksen pohjalta EETU ry laati teesit tämän vuoden eduskuntavaaleihin.
Ongelmat eivät häviä vaalienkaan jälkeen jollei asioihin tule muutosta.
Teeseissä ykkösenä on, että Suomeen laaditaan eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma. Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti laskettuna eniten pienituloisia on eläkkeensaajien ryhmässä. Kolmasosan eläke jää alle ns. köyhyysrajan ja noin kaksi kolmesta on naisia. EETU ry haluaa olla mukana laatimassa eläkeläisköyhyyden torjuntaohjelmaa.
Eläkeläisten verotus ei saa olla palkansaajien verotusta ankarampaa. Verotusta tulee laskea samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa. Verotuksen lisäksi työskentelyä tulee kehittää, että ihmiset jaksavat pidempään työelämässä, joka samalla vähentäisi eläkeläisten köyhyyttä.
Asuntopolitiikalla on tuettava kotona asumista. Asuntopolitiikkaa kehitettävä esteettömyyden ja ikäystävällisyyden periaatteiden pohjalta. Vuonna 2030 meillä on yli 65-vuotiaita yli 1,5 miljoonaa. Vaikka väestön toimintakyky säilyy parempana yhä pidempään, vaikuttaa ikääntyneen väestön kasvu myös toimintakyvyn rajoitteiden lisääntymiseen. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan noin miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa. EETU ry toivoo valtion edistävän monipuolista asumisratkaisuja ikääntyneille sekä tukijärjestelmien luomista joka mahdollistaa ikääntyneiden muuton kauempaa kuntakeskuksiin palvelujen äärelle.
Kotitalousvähennystä tulee kehittää myös ikääntyvien kansalaisten kotona asumisen tueksi. Kotien perusparannukset tukevat ikäihmisten mahdollisuutta asua omassa kodissa pidempään.
Varmistettava riittävät sote-palvelut. Taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä palveluihin hakeutumiselle. Käyttöön olisi hyvä ottaa ikäkausittaiset terveystarkastukset, jotka alkaisivat kolmen vuoden päästä siitä, kun henkilö jää eläkkeelle.
Teeseissä toivotaan, että arvostetaan omaishoitajien työtä enemmän. Kohtuullistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden maksutaakkaa yhdistämällä maksukatot.
Ikääntyneille oikeus kuntoutukseen turvattava, sekä tasa-arvoinen kohtelu ja syrjimättömyys oltava itsestäänselvyys. 57 prosenttia 55–84 -vuotiaista arvioi että ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina.
Luettuani näitä arvioita mitä ikääntyneet kokevat ja mitä tutkimus osoitti, tuli surullinen olo. Eläkeläisliitot ovat antaneet teesit, Väestö vanhenee.
Ikääntyvää väestöä tulee kuunnella ja elinoloja kehittää parempaan suuntaan.
Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu (kd.) ja vanhusneuvoston jäsen.