Kalle Vaajoensuun kirjoitus (SoSe 7.2.) Leppävirran latutilanteeseen on osuva ja paikkansa pitävä. Olen hänen kanssaan samaa mieltä latujen kunnossapidosta. Lisäksi taidan olla se hänen mainitsemansa ”joku toinenkin hätäinen”, koska hiihtelin perinteistä reiteillä jo silloin, kun latupohjat oli ajeltu vasta latutampparilla ensilumien saavuttua.
Kallen tapaan olen myös itse paljon hiihdellyt Espoon latuja sekä hiihtänyt aikanaan Soisalon hiihtoja ”Hiihtoneuvoksen paitapalkinnon” -tunnustukseen saakka. Olen hiihtänyt vastaavia laturetkiä noin kymmenessä paikassa eri puolella Suomea ja niistä Soisalon lenkki on ollut mielestäni maastoltaan paras. Valitettavasti ne hiihdot loppuivat kymmenkunta vuotta sitten.
Kirkonkylän kierros on mainio yhdyslatu edetä Paajalanmäen latuverkostoon. Reitillä on kuitenkin useita teiden ylityksiä, joihin pitäisi mielestäni jättää kapea kaistale hiekoittamatta hiihtäjien ylitystä varten ”hiihtäjien suojatieksi”. Tällöin ei tarvitsisi irroitella suksia jalastaan yhtenään tai vaihtaa niiden pohjien naarmuuntuessa suksia uusiin aina uudelle kaudelle lähdettäessä.
Itse pidän Paajalanmäen viiden kilometrin lenkistä, ja erityisesti tasamaalta lähtevänä sen kilometrin noususta lammelta Paajalanmäen päälle (korkeusero n. 70 m). Ymmärrän kuitenkin niitä, jotka pitävät reitin laskuja liian kovavauhtisina, sillä itsestänikin tuntuu samalta liukkailla jääkeleillä.
Siksi ehdotukseni on, että esim. alueen lyhyempi lenkki tehtäisiin loppuosaltaan helpommaksi, eli sen kaksi kovavauhtista laskua vältettäisiin suunnittelemalla reitin loppuosa toisin. Näin tehden seudun hienosta ja vaihtelevasta maastosta pääsisi nauttimaan laajempikin hiihtäjäkaarti sen sijaan, että hiihtelee pelkästään alueen tasamaastoa.
Leppävirralla on mahdollisuudet tarjota erinomaiset olosuhteet murtomaahiihdolle. Mielestäni pienin parannuksin ulkolatuverkostoihin ja energiahintojen mahdollistaessa hiihtoareenan avaamisen jälkeen päästäisiin tilanteeseen, jossa Vesileppiskin voisi mainostaa paikkakuntaa myös hiihtomahdollisuuksistaan. Tänään siinä tilanteessa ei valitettavasti olla.
Murtomaahiihto on hieno ja monipuolinen kuntoilulaji. Pääkaupunkiseudulla sen suosio on ollut suuressa kasvussa. Toivon mukaan se ei kuole pois täältä maaseudultakaan, missä luontaiset olosuhteet lajille ovat paljon otollisemmat.
eläkeläinen, hiihdon harrastaja, 67 v.