Kivelän koulun ja Leppävirran lukion fysiikan oppitunneilta muistuu mieleen erilaiset energiamuodot, kuten lämpö- ja liike-energia sekä sähkömagneettinen energia.
Arkisesti kohtaamme ne kaukolämpönä, sähkönä ja auton liikkeenä eteenpäin. Perusperiaate on, että energiaa ei voi syntyä tai kadota, mutta se voi muuttua muodosta toiseen. Tämän huomaa esimerkiksi ladulla hikoillessa: ruumiin energia muuttuu liikkeeksi, joka muuttuu lämmöksi.
Leppävirralla voi puolestaan tulevaisuudessa olla useampi erilainen energiantuotantolaitos. Metsähallitus kaavailee Riikinnevan alueelle tuulivoimapuistoa, joka ulottuisi myös Joroisten puolelle.
Samalle alueelle selvitetään vedyn tuotantoa. Maataloudesta raaka-ainetta saava biokaasulaitos on ollut puheissa jo pidempään. Kunta osaltaan selvittää aurinkopaneeleita Nikkilänmäen alueelle.
Näistä tuulivoima ja vedyn tuotanto ovat kiinnostava parivaljakko myös meille sähkölaskun maksaville kuluttajille. Viime viikolla mitattiin Suomen tuulivoimaisin päivä, jolloin koko maan energiatarpeesta 45 prosenttia tuotettiin tuulella. Joka päivä meillä eivät kuitenkaan propellit pyöri, mutta tähän vety antaisi varastointimahdollisuuden. Se toimii energiavarastona, jota voidaan vapauttaa energiaksi vähätuulisina päivinä. Tästä hyötyisi niin muu teollisuus kuin kuluttaja, kun markkinoille löytyisi paremmin säätövoimaa.
Hankkeille toivon myötätuulta ja tukea paikallisilta. Toteutuessaan suunnitelmat tarkoittavat kasvavaa vihreän energian määrää ja kuntataloudelle lisäeuroja tuotantolaitosten sekä tuulivoimaloiden kiinteistöverojen muodossa.
Samalla on muistettava, että isot linjat liikkuvat myös yksityisten maan- ja metsänomistajien maiden halki. Korvaustason nosto näiden maiden lunastuksesta olisi paikallaan.
Näyttää siis siltä, että tulevaisuudessa Leppävirralta löytyy kasvavissa määrin työpaikkoja tekniikan alan osaajille. Onneksi tämä hallitus rohkeni lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja kotiseudullemme.
Tänä vuonna Itä-Suomen yliopistossa aloitetaan tekniikan alan koulutus: Kuopiossa koulutetaan teknillisen fysiikan ammattilaisia, Joensuussa kestäviä teknologioita ja fotoniikkaa. Varkaudessa nykyinen Savonia amk:n energiatekniikka saa rinnalleen englanninkielisen tuotantotekniikan insinöörikoulutuksen.
Nämä päätökset tukevat Itä-Suomen elinvoimaa ja osaltaan yritysten investointipäätöksiä.
Kun näitä uutisia lukee, herää kysymys: voisiko Leppävirta olla maan insinöörimyönteisin kunta?
Tällöin katseen on oltava kunnan asuntotarjonnassa ja palveluissa teollisuustonttien rinnalla. Liikuntaan, hyvinvointiin, kaavoitukseen ja lapsiperhepalveluihin kannattaa panostaa. Ne ovat ratkaisevassa osassa, kun meitä työssäkäyntialueen muihin kuntiin vertaillaan. Puhtaasti kasvava kylä kiinnostaa, kun osaamme markkinoida ja katsoa tulevaisuuteen kestävästi.
Kohti paikallista energiaklusteria, josta hyötyy kotikunnan lisäksi koko Suomi.
Kirjoittaja on Leppävirran keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kunnanhallituksen varapuheenjohtaja (kesk.).