Lukutaitoa ja varsinkin medialukutaitoa tarvitsee tässä ajassa jokainen – ehkä jopa enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuten hyvin tiedostamme, etenkin sähköisen median seuraamisessa ja lukemisessa on oltava varsin tarkkana. Toisaalta, samaa voi sanoa myös perinteisestä ns. printtimediasta. Mediakenttä nykyisyydessään tarjoaa meille sellaisen uutisoinnin ja tiedonvälityksen määrän, että siinä on pureskeltavaa ja pohdittavaa ihan jokaiselle.
Suomi on ollut ja on pääsääntöisesti edelleenkin maa, jossa on opittu luottamaan varsinkin verorahoilla kustannettuun mediaan. Joskus kyllä vääjäämättä tuntuu siltä, että toimittajien oma näkemys ja ajatusmaailma puskee vahvasti uutisoinnissa läpi. Näinhän se ei saisi, eikä saa olla. Objektiivinen uutisointi ja tiedonvälitys on demokraattisen maan yksi tunnusmerkeistä. Toisin on esim. naapurimaassamme Venäjällä, jossa on pitkät ja kunniakkaat perinteet siitä, että kansalaisille tarjotaan uutiset jo valmiiksi mietittynä valtiollisena totuutena…
Kaupalliset mediat kaikkinensa (jotka toimivat mainosrahoitteisesti) ovat kehittäneet riemuksemme monia keinoja ohjata meidän kulutuskäyttäytymistämme. Kaupallisen puolen medioista löytyy kaivelemattakin jatkuvasti piilomainontaa, kaupallista yhteistyötä ja ihan perinteistäkin ”osta tämä tuote” -mainontaa. Uskallan väittää, että rajanveto on kuluttajan näkökulmasta katsottuna joskus aika häilyvää. Tarkkana saa olla tässäkin. Toki pitää muistaa aina se tosiasia, että kaupallinen mediakenttä elää vain ja ainoastaan mainostuloilla.
Leppävirran kunta ja oikeastaan kaikki maamme maaseutumaiset kunnat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa syntyvien lasten määrä vuosittain vähenee ja vanhusväestön määrä puolestaan kasvaa. Hyvinvointialueet ottivat vuoden vaihteessa siipiensä suojaan aiemmin kuntien vastuulla olleet sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut sekä pelastustoimen. Näin kävi myös Leppävirrallakin, eikä kunnan palveluksessa ole enää henkilöstöä ko. sektoria hoitamassa. Samassa rytäkässä myös perusturvalautakunnan tehtävät loppuivat kuin seinään tammikuun koittaessa. Lautakunta on menneillä toimikausillaan muiden tehtäviensä lisäksi hallinnoinut myös vanhustenhuollon kehittämisrahastoa. Kunnanvaltuusto teki fiksun päätöksen viime maaliskuussa ja muutti tämän rahaston sääntöjä siten, että vuoden 2023 alusta lähtien rahastoa hallinnoi kunnanhallitus, eikä vaikkapa hyvinvointialue.
Viimeisimmän kunnanhallituksen kokouksen päätös rahaston käyttöön oli seuraavanlainen ja mieluisa: Kunnanhallitus julistaa haettavaksi 31.3.2023 mennessä vanhustenhuollon kehittämisrahaston avustukset. Haku on suunnattu kaikille kunnassa toimiville järjestöille ja muille toimijoille. Hakemuksessa on esitettävä varojen käyttösuunnitelma, jonka tarkoituksena on oltava rahaston sääntöjen mukaisesti tukea ja rahoittaa leppävirtalaisten vanhusten elinolojen parantamis- ja kehittämishankkeita sekä ehkäistä vanhusväestön syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
Leppävirtalaiset ikäihmiset, jotka ovat jo työuransa saaneet päätökseen saavat toivottavasti näistä euroista virkeyttä ja aktiivista toimintaa omaa arkeaan piristämään. Sen he ovat totisesti ansainneet.
Kirjoittaja on Leppävirran kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.)