Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Viitostie on ollut kymmenen vuotta tyhjäkäynnillä

Sain kuulla lauseen: Ei se Rajamäki yksin niitä teitä rakentanut! Lause oli kommentti lukijakirjoitukseeni Pelkät aloitteet eivät riitä (WL 14.1.), jossa pohdin sitä, miksi istuvat kansanedustajat eivät ole ponnekkaammin pitäneet Viitostien puolta. Kun olin samaisena lauantaina (14.1.) vaalikiertueella Leppävirralla, keskustelua teiden kunnosta riitti.

On totta, ettei kukaan rakenna valtateitä yksin, mutta jonkun pitää ensin olla puolustamassa sitä, että valtateiden suunnitteluun ja kunnostamiseen saadaan rahaa.

Väyläviraston investointiohjelma vuosille 2022–2029 on ollut lausuntokierroksella syksyllä 2021. Lausuntopyynnössä oli mukana luonnos, jossa mainintaan myös Leppävirta. Luonnoksessa kerrotaan, että Valtatien 5 osuus Leppävirta-Vehmasmäki on osa Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun runkoyhteyttä Etelä-Suomeen.

Luonnoksen laatijat olivat myös huomanneet, että kyseinen tiejakso on liikenteen määrään suhteutettuna liian kapea, mäkinen ja mutkainen ja erityisesti taajamissa on useita vaarallisia tasoliittymiä. Tämän on voinut todeta jokainen tielläliikkuja aivan omin silmin. Luonnoksesta selviää, että en ole ollut aivan väärässä moittiessani istuvia kansanedustajia siitä, että he ovat jättäneet viestikapulan telineeseen. Luonnoksesta nimittäin ilmenee, että Leppävirta-Palokangas ja Palokangas-Humalajoki-tiesuunnitelmat ovat valmistuneet jo vuonna 2012. Suunnitelmat ovat siis olleet valmiina kymmenen vuotta! Nyt viimein niitä on vuosina 2020–2021 ajantasaistettu.

Luonnoksessa mainitaan myös, ettei hanke ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Uskoisin, että tämä on se syy, miksi tiehanketta olisi pitänyt puolustaa pontevasti. Olisi pitänyt tuoda esiin maakunnan ääni.

Lausuntoon onkin viime syksynä vastannut muun muassa Kuopion alueen kauppakamari, joka vetosi, että Leppävirta-Kuopio -hanke otettaisiin uudelleentarkasteluun.

Kun käy lukemassa Pohjois-Savon liiton antamia lausuntoja ja vertaa niitä vaikkapa Etelä-Karjalan liiton lausuntoihin, voi nopeasti päätellä, miten eri puolella maata asioihin tartutaan. Eikä tarvitse yhtään ihmetellä, miksi rahat ovat valuneet muihin maakuntiin.

Lausuntopyynnön ja siihen liittyvät vastaukset voi käydä lukemassa osoitteesta lausuntopalvelu.fi. Lausuntopyynnön diaarinumero on VÄYLÄ/4852/04.00/2021.

Mitäpä menneistä, voi joku pohtia. Menneitä kannattaa tutkia, jotta ymmärtää, miten vasta nyt ollaan siinä tilanteessa, että tällä viikolla esitellään viimein suunnitelma Valtatien 5 parantamiseksi välillä Palokangas-Humalajoki, Leppävirta ja Kuopio.

Meillä on omien kansanedustajien lisäksi olemassa erilaisia vaikuttamiskanavia, joiden toimintaa voisi myös tarkastella.

Pohjois-Savon maakuntaliitossa on istunut paikallisia päättäjiä, osa on ollut mukana tieverkostoakin koskevissa toimielimissä.

Valitettavasti sielläkään ei ole ollut riittävää poliittista tahtotilaa edistää asioita vielä vahvemmin. Tähän pitää saada muutos.

Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas (sd.).