Hallitus on valmistellut eduskunnalle esitystä ajokorttilain uudistuksesta koskien 17-vuotiaiden ajolupaa. Liikenne- ja viestintävaliokunta on käsitellyt asiaa useasti vuoden 2022 aikana ja lopulta joulukuussa on vielä päättänyt pyytää perustuslakivaliokunnan lausunnon lakiuudistukseen. Huomioiden asian valmistelun venyminen voi olettaa asiaan liittyvän erilaisia näkemyksiä. Uudistus siihen liittyvine rajoituksineen ansaistee mielestäni hieman pohdintaa ja kritiikkiäkin.
Esityksen mukaan 17 vuotta täyttänyt nuori voisi saada ajokortin jatkossa ilman aiemmin vaadittua erityislupaa, vanhempien antamalla suostumuksella. Tämä on ymmärrettävästi huolestuttanut monia tahoja, sekä Poliisi että Liikenneturva on suhtautunut ehdotukseen vähintäänkin epäillen.
Nuorten autoilijoiden lisääntymisen pelätään lisäävän onnettomuuksia ja vähentävän erityisesti nuorten itsensä, mutta myös kaikkien muidenkin tiellä liikkuvien liikenneturvallisuutta. Tähän epäilyyn on varmasti osaltaan aihetta ja tilastollista näyttöäkin.
Tähän saakka 17-vuotias on voinut saada ajokortin erillisluvalla, joita on hakemusten perusteella myönnetty melko kevyestikin, kunhan joku peruste (esimerkiksi liikkuminen harrastukseen) on täyttynyt. Nyt byrokratiaa vähennettäisiin, minkä näen hyvänä asiana.
Esityksen mukaan 17-vuotiaiden ajo-oikeutta rajoitettaisiin niin, ettei ajaa voisi lainkaan öisin klo 00 - 05 välisenä aikana. Tätä rajoitusta pidän oikean suuntaisena, koska oletukseni mukaan yöaikaan ajaminen on enimmäkseen ”huviajelua” ja ainakin uutisoinnin perusteella tulkiten useimmat onnettomuudet, joilta nuoria halutaan uudistuksella suojella, tapahtuvat usein yöaikaan. Rajoitusta yöaikaisesta ajokiellosta voisi vielä lieventää perustelluista syistä tapauskohtaisesti niin, ettei se rajoittaisi nuoren työllistymistä.
Toinen, mielestäni täysin käsittämättömältä tuntuva rajoitus rajoittaisi 17- vuotiaan kyydissä istuvien lukumäärän enintään yhteen matkustajaan. Mitä ihmettä tällä on haettu? Nuori ei siis saisi toimia kuljettajana perheen yhteisillä matkoilla jolloin ajokokemusta voisi kartuttaa mahdollisimman turvallisessa ympäristössä vanhemman ”valvonnassa”.
Erityisen kovalta tämä kyydissä olevia koskeva rajoitus tuntuu pitkien välimatkojen Itä-Suomessa. Jos viisi nuorta suunnittelisi kulkevansa opiskelu- tai harrastusmatkoja yhdessä kustannustehokkaasti, tämä olisi mahdotonta. Pitäisikö nuorten kulkea kolmella autolla vaikka mahtuisivat yhteen? Miten tämä lisää liikenneturvallisuutta? Onko tämä ympäristön kannalta kestävä uudistus? ”Kimppakyydit kunniaan” -ajattelutapa on tästä kaukana.
Uudistuksessa ajatus on myös ollut, että nuorille kuljettajille tulisi vaatimus erillisestä nuoren kuljettajan merkistä. Neljännesvuosisata sitten (1996) poistui ”80-lätkä”, osin siitä syystä, että lätkällä merkatut kuljettajat joutuivat monenlaisen kiusaamisen ja ärsyttämisen kohteeksi liikenteessä.
Olisiko ihmiset muuttuneet tässä asiassa yhden sukupolven aikana? Ikävä kyllä en usko. Mielestäni syvin ymmärrys siitä, että autossa istuu nuori ja kokematon kuljettaja tulee saada istutettua sinne ratin ja penkin väliin, jotta kuljettaja osaa suhteuttaa toimintansa liikenteessä kokemukseensa ja ajotaitoihinsa. Ei kuljettajan iän kertomisella ole ulkopuolisille merkitystä jos ajo sujuu sääntöjen mukaisesti turvallisesti.
Mielestäni 17-vuotiaiden ajolupia tulee ehdottomasti pystyä myöntämään jatkossakin, mutta edellä mainitut epäkohdat ehdotuksessa vaatii vielä korjausta.
Asia on tärkeä erityisesti täällä Itä-Suomessa, missä välimatkat ovat pitkiä. Mahdollistamalla nuorten sujuva siirtyminen autoillen voi useampi nuori asua pidempään kotona vanhempien kasvatuksen ja valvonnan alla. Tämä on varmasti koko yhteiskuntamme etu.
Lopuksi haluan korostaa vielä meidän vanhempien suurta vastuuta asiassa. Parantakaamme lastemme turvallisuustietoutta pienestä pitäen, lähtien turvavyön ja pyöräilykypärän käytöstä.
Nuorissa on tulevaisuus, luottakaamme heihin.
eduskuntavaaliehdokas (kok.), Savo-Karjala