Tuomiosunnuntain toinen nimi on Kristuksen kuninkuuden sunnuntai ja se on yhtälailla sopiva nimitys tälle kirkkovuoden viimeiselle sunnuntaille: evankeliumissahan puhutaan valtaistuimesta, jolle Jeesus istuutuu suorittamaan viimeisen ja lopullisen tuomion tässä maailmassa. Tuomio, jako vuohiin ja lampaisiin on kuva, joka on hyvinkin tuttu. Jako on hyvin selvä, ei ole välimuotoja, ei mahdollisuutta selittää tai vedota mihinkään tai kehenkään.
Tuomiosunnuntain aiheen ympärille ehkä liikaa pohtimaan, mitä tuossa kohdassa tapahtuu, mitä maailman päättyessä tapahtuu. Ehkä oikeastaan tämä kohta haastaa meidät pohtimaan, mitä meidän pitäisi tehdä juuri nyt. Miten elämääni vaikuttaa se, että Jeesus on kuningas?
Oman elämämme valinnoilla tuomme hyvin esiin sen, kuka tai mikä on hallitsijamme, kenen tai minkä ohjeiden ja periaatteiden mukaan elämme. Kirkkoisä Augustinus antoi elämänohjeeksi: Rakasta Jumalaa ja tee mitä tahdot. Kuulostaa helpolta ja vapauttavalta. Mutta ei Augustinus anna meille vapaita käsiä elää omien mielihalujemme mukaan. Hän tarkoittaa sitä, että jos rakastamme Jumalaa, arvomme ovat Jumalan mielen mukaisia. Jos Jeesus on kuninkaasi, olet valmis rakastamaan hänen rakkaudellaan, lahjoittamaan kuin Jeesus, antamaan anteeksi kuin Jeesus ja näkemään lähimmäisessäsi Jumalan rakkauden kohteen.
Vain pari kuukautta ennen kuolemaansa tunnettu yhdysvaltalainen saarnaaja ja vapaustaistelija Martin Luther King Junior puhui siitä, miten hän haluaisi tulla muistetuksi. Tässä puheessaan hän kiteytti hyvin sen, mitä merkitsee se, että Jeesus on kuningas. King totesi: ”Jos Jeesus on elämäni kuningas niin Nobelin palkintoni ei ole niin tärkeä kuin se, että ruokin nälkäiset. Jos Jeesus on kuninkaani, on kutsu Valkoiseen taloon vähemmän arvokas kuin kutsu vierailemaan vankilaan. Jos Jeesus on Herrani, niin se, että minut on valittu Time-lehden vuoden mieheksi ei merkitse niin paljon kuin se, että olen yrittänyt rakastaa lähimmäistäni tuhlailevasti, jopa vaarallisesti, koko olemuksellani.”
Kerrottuaan viimeisistä tapahtumista, Jeesus siirtyy Jerusalemiin, jossa hänet pidätetään, ristiinnaulitaan ja surmataan. Tämän kaiken hän kokee ja antaa tehdä itselleen, koska hän rakastaa ihmiskuntaa. Maailman hallitsija asettuu heikkojen, vallasta osattomien, puolustuskyvyttömien, vihattujen, kidutettujen ja muiden syrjään joutuneiden asemaan. Hänen elämänsä alussa hän joutui pakenemaan kuningas Herodeksen vihaa ja päätti elämänsä vihaisen väkijoukon huutojen kaikuessa. Päänsä päällä hänellä oli kyllä kyltti, jossa lukee Juutalaisten kuningas, mutta kansanjoukko oli valinnut Rooman keisarin, ja paikallisen kuninkaan, joiden tahtoa he halusivat toteuttaa. Todellinen kuningas oli kuitenkin Hän, joka kuoli voidakseen vapauttaa kaikki kansat synnin ja kuoleman vallasta.
Moni seikka maailman päättymisessä ja kuoleman jälkeisissä tapahtumissa on meille salattua. Sen kuitenkin tiedämme, että jos Jeesus on elämämme kuningas, hän odottaa meitä kaiken päättyessä. Hän näkee ja tunnistaa meidät ja kutsuu meidät oikealle puolelle, omiensa joukkoon iloitsemaan ja riemuitsemaan Hänen valtaistuimensa ympärille.
Kirjoittaja on Leppävirran kirkkoherra.