Tuli piipahdettua Leppävirran ystävyyskaupungissa Saksassa. Leppävirran ja Schwerten välisiä ystävyyskuntasuhteita on vaalittu kolmenkymmenen vuoden ajan. Ruhrin jokilaaksossa sijaitseva Schwerte on yksi historiallisista hansakaupungeista ja ensimmäiset maininnat kaupungista löytyvät jo vuonna 962, joten perinteitä ja kulttuuria löytyy. Meillä suomalaisilla on usein uskomus, että muualla ei asioita osata tehdä niin hyvin kuin meillä täällä kotimaassa. Monta kertaa ajatuksemme osuu oikeaan, mutta aina löytyy poikkeuksia ja niistä kannattaa ottaa oppia. Mallia voimme ottaa vaikkapa Schwerten koulumaailmasta. Siellä koulu aktiivisesti, yhdessä yritysten kanssa ”valmentaa” oppilaita tulevaisuuden haasteisiin työelämässä. Tehdäänhän tätä jo meilläkin, mutta saksalainen tehokkuus teki positiivisen vaikutuksen. Parin päivän mittaisella matkallamme pääsimme myös vihkimään Schwerten kaupungin erään puiston Leppävirta-puistoksi. Puistossa sijaitsee myös upea laatta, jossa ystävyytemme on sinetöity nähtäväksi tuleville sukupolville.
Kotikunnassamme poliittiset päättäjät ovat pohtineet mihin suuntaan luottamushenkilöorganisaatiota pitäisi tulevina vuosina viedä. Kuntamaailma muuttuu radikaalisti vuoden alusta, kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa. Hyvässä yhteisymmärryksessä olemme asioista käyneet keskusteluja kaikkien puolueiden välillä ja joulukuun valtuustoon on tulossa ensimmäiset ajatukset päätettäväksi. Perusturvalautakunnalta loppuu operatiiviset työt ensimmäisenä ja sen taru päättyy, kun tilinpäätös on hyväksytty. Kunnanvaltuutettujen lukumäärään on tulevassa esityksessä tulossa pienennys. Nykymuotoinen valtuusto jatkaa vaalikauden loppuun, mutta uudessa kunnanvaltuustossa, joka valitaan siis seuraavissa kuntavaaleissa vuonna 2025, paikkoja olisi tarjolla 27 eli vähennystä nykyiseen kahdeksan valtuutetun verran. Koko luottamushenkilöorganisaatiouudistus (onpas pitkä sana) on tarkoitus käydä läpi niin, että kesäkuussa 2023 homma on valmis ja valtuustossa hyväksytty.
Elämänkaari on jokaisella tietyn mittainen. Tätini hautajaiset olivat äskettäin. Hän kuului siihen pidemmän elämänkaaren ihmisryhmään. Uskoisin, että kun mittarissa on paria pykälää vaille sata, kaikki hommat on jo tullut hoidettua. Hautajaisissa serkkuni muistopuheen äärellä ajatukseni pysähtyivät siihen totuuteen, että olen saanut elää koko ikäni turvallisessa kotimaassani rauhan vallitessa. Toisin oli asiat tädilläni ja hänen ikätovereillaan. Autenttiset päiväkirjat hänen nuoruudestaan kertoivat hänen ihmetelleen nopeasti kasvanutta sotilaiden määrää kotikaupunkinsa Pieksämäen tuntumassa, venäläisten pommikoneiden jylinää ja hälytyssireenien ulvontaa. Monet miespuoliset ikätoverit eivät rintamalta palanneet – tai palasivat – suoraan kirkkomaalle.
Itsenäisyyspäivä on kohta käsillä. Aina se on tuntunut juhlapäivältä, mutta tässä maailmantilanteessa tuleva itsenäisyyspäivä saa vielä entistä suuremman arvostuksen. Suuren kunnioituksen saavat he, jotka ovat olleet itsenäisyyttämme rakentamassa. Työ ei ole ollut helppo vaan se on vaatinut uskomattomia uhrauksia. Itsenäisyys on arvokkainta omaisuutta mitä meillä suomalaisilla on. Siitä kannattaa pitää kiinni ja sen vuoksi tehdä työtä.
Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää ja hyvää joulun odotusta kaikille!
Kirjoittaja on Leppävirran kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.)