Ensi vuoden talousarvion laadinta etenee Leppävirralla. Lautakunnat pureutuvat asiaan tällä viikolla. Valtuusto vahvistaa veroprosentit marraskuussa aiempaan nähden uudenlaisessa tilanteessa, kun merkittävä siivu siirtyy sote-palveluiden myötä hyvinvointialueelle. Kunnanhallitus käsittelee budjettia muutamaan otteeseen ja valtuusto hyväksyy sen joulukuussa.
Kunnissa eletään ennenkokemattomassa tilanteessa, kun kaksi kolmasosaa budjetista on nyt poissa ja toisaalta käyttösuunnitelmissa on vastaavankokoinen aukko, kun sote-palvelut ovat hyvinvointialueen harteilla. Kuntatalouden uusi aikakausi alkaa kunnolla hahmottua vasta käytännön kautta. Ensi vuonna tähän aikaan ollaan jo viisaampia, kun talousarviota laaditaan vuodelle 2024 ja suunnitelmaa tähdätään vuosikymmenen puolivälin ylitse.
Leppävirta lähtee uuteen aikakauteen iskukykyisenä.
Leppävirta lähtee uuteen aikakauteen iskukykyisenä. Velkataakka on asukasta kohti maakunnan pienimmästä päästä, vuosikate on riittänyt kattamaan poistot ja kattamatonta alijäämää ei ole tasetta rasittamassa. Taloutta on hoidettu viisaasti vuosikaudet, eikä perälaudan ole enemmälti annettu vuotaa.
Sivistystoimi ja tekninen toimi nielevät jatkossa suurimmat rahat. Muutoksia joudutaan lähivuosina tekemään, kun perusopetuksen oppilasmäärä painuu ennusteen mukaan tasaisesti alaspäin. Kouluverkkoa on pakko tarkastella, vaikka mieli ei tekisikään. Teknisellä puolella on isoja investointitarpeita. Korjausvelka on monen muun kunnan tapaan sitä luokkaa, että sen kattaminen alkaa olla jo mahdottomuus. Käytöstä poistettujen rakennusten purkaminen ei ole halpaa lystiä.
Verotuloja tarvitaan ja menoja pitää samaan aikaan arvioida kriittisellä silmällä. Uusia asukkaita ja yritystoimintaa on pakko saada, etteivät tulot ala lähivuosina pienenemään. Kehitystoimintaan on laitettava lisää panoksia ja uusia keinoja on keksittävä.
Taloudenpito ei saa herpaantua hetkeksikään. Terveellä pohjalla oleva kuntatalous takaa palvelut ja antaa mahdollisuudet kehittää asuinympäristö parempaan suuntaan.