Pohjois-Savossa peräti 73 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Yritykset kertovat työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Kauppakamarien tekemän kyselyn tulokset ovat tuttuja myös leppävirtalaisille yrityksille, jotka hakevat jatkuvasti uusia työntekijöitä. Koulutuskelpoisia nuoria kutsutaan koulun penkiltä, ja oppisopimuksista on saatu puolin ja toisin erinomaisia kokemuksia. Monet seudun teollisuusyrityksen toimivat sellaisilla markkinoilla, joilla kilpailu on äärimmäisen kovaa. Osaamisen on oltava huippuunsa hiottua kansainvälistä tasoa, myytiinpä tuotteita sitten kotimaahan tai ulkomaille. Osaaminen ratkaisee, ja laadussa ei minkäänlaisia notkahduksia sallita.
Kasvava tarve tekijöistä on ollut arkea jo pitkään.
Pula osaavista tekijöistä ei koske ainoastaan energia-alan teknologiayrityksiä. Tuotannon työntekijöistä on pula muillakin yrityksillä, ja paikkoja jatkuvasti auki. Entistä enemmän pulaa on myös palvelualoilla. Hoitoalalla kasvava tarve tekijöistä on ollut arkea jo pitkään, eikä äskettäin ratkennut palkkakiista millään tavalla lisännyt alan houkuttelevuutta. Tekemistä riittää sekä työnantajapuolella että ammattiliitoilla, että alan maine saadaan nuorten silmissä vetovoimaiseksi.
Leppävirran työttömyysprosentti on maakunnan pienimpiä. Liian usein työttömien kokemus ja koulutus ei kohtaa työmarkkinoiden tarpeita. Varsinkaan pitkäaikaistyöttömien työtausta ei vastaa yritysmaailman jatkuvasti kasvavia vaatimuksia. Uutta väkeä halutaan suoraan työelämästä ja koulun penkiltä.
Osaajapulaan on pakko reagoida. Pahimmassa tapauksessa työpaikkoja katoaa sinne, missä työvoimaa on saatavissa helpommin. Aktiivisimmat yritykset markkinoivat työmahdollisuuksiaan näyttävästi. Yhteiskunnan on pureuduttava sellaisiin kynnyksiin, jotka hidastavat työntekijän ja työnantajan kohtaamista. Maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymismahdollisuuksiin on panostettava nykyistä huomattavasti enemmän.