Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 4.10.2022 Viitostien remonttia on pakko pitää esillä

Yli 30 pohjoissavolaista elinkeinoelämän vaikuttajaa on kirjelmöinyt eduskuntaan ilmaistakseen tyytymättömyytensä itäisen Suomen elinvoimaa vahvistamaan tehtyjä päätöksiä kohtaan. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kesän alussa valtiosihteerityöryhmän selvittämään, miten koronasta ja Venäjän häikäilemättömästä hyökkäyssodasta kärsineen itäisen Suomen elinvoimaa voitaisiin vahvistaa. Noin 56 miljoonan paketista ei Pohjois-Savoon osoiteta kuin rippeitä ja maakunnan mielipiteet ja näkemykset on käytännössä täysin sivuutettu. Esimerkiksi liikenteen investointirahoista yli puolet menee tulevina vuosina Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon.

Yhteistä edunvalvontaa on vahvistettava.

Elinkeinoelämän vaikuttajat esittävät lyhyen aikavälin nopeana toimenpiteenä, että valtatie 5:n investointi välillä Leppävirta–Kuopio aloitetaan vuonna 2024. Tieosuuden kehittämisen tarvetta lisää varsinkin Saimaan kanavan sulkeutuminen. Itäisen Suomen liikennehankkeet ovat tavanomaisesti aina jääneet jalkoihin, kun valtio on jakanut investointirahaa valtakunnan pääväylille. Pahimpana pullonkaulana viitostiellä ollut Mikkeli–Juva -osuus on onneksi saatu valmiiksi, mutta sekin oli kovan työn ja tinkimättömän edunvalvonnan takana. Valtatie 23 on saatu päivitettyä Varkauden ja Karvion välillä pala palalta.

Viitostien perusteellinen perusparannus Nikkilänmäeltä Palokankaalle ja uuden tien rakentaminen siitä pohjoiseen aina nykyisen moottoritien alkuun on mittava hanke, jonka rahoitus lohkaisee valtion budjetista noin 120 miljoonaa euroa. Väylävirasto on jo kertaalleen todennut, että se ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Investointiohjelmien ykköskoriin on tunkua. Viitostien asemaa muihin väyliin nähden heikensi sen putoaminen pois EU:n TEN-T -liikenneverkosta.

Itä-Suomen elinkeinoelämä pitää tieremonttia joka tapauksessa välttämättömänä saavutettavuuden kannalta. Itä-Suomen yhteistä edunvalvontaa on vahvistettava ja laajennettava jokaisella rintamalla alueen kilpailukyvyn ja paremman tulevaisuuden nimissä.