Kouluvuosi on taas saatu käyntiin. Leppävirralla syyslukukausi käynnistyi edellisvuosiin nähden muutoksitta, paitsi Sorsakoskella, missä luokan ovi ei enää avautunut alaluokkalaisille. Vuosi vuodelta pienempi oppilasmäärä mahtuu Leppäkertun kouluun, missä ei tilanahtaudesta lähitulevaisuudessa tulla kärsimään.
Tilanpuute olisikin positiivinen ongelma. Oppilasennuste laskee kuin lehmän häntä vuosikymmenen loppuun. Ennustejakson päättyessä 2028–29 on perusopetuksessa noin 150 oppilasta vähemmän kuin nyt. Muuttoliikettä ei ennuste ota huomioon. Tulomuuton pitäisi olla melkoista, jotta lasten määrä pysyisi nykytasolla. Ilman maahanmuuttoa siihen ei ole mahdollisuuksia.
Oppilasennuste laskee kuin lehmän häntä.
Kouluverkko elää oppilasmäärän ja käytettävissä olevien toimitilojen mukaan. Konnuslahden ja Kurjalan koulujen korvaaminen yhdellä uudella koulurakennuksella tulee tarkasteluun, kun jatkoaika loppuu. Jos ennuste ei muutu, käydään tuolloin keskustelua siitä, kuljetetaanko Soisalon puolelta lapset Leppäkertun koululle, jossa tämän mukaan tiloja tulee vapautumaan. Notkahdus on nähtävissä myös Timolassa. Uudessa kaavassa on toistasataa uutta rakennuspaikkaa, joten mahdollisuuksia asumisen puolesta olisi.
Kun ekaluokkalaisia on vuosi vuodelta vähemmän, heijastuu tilanne Kivelän kouluun ja lukioon. Leppävirran lukiossa aloittaa nyt 25 opiskelijaa, kun heitä parisen vuotta sitten oli 45. Aloituspaikkoja olisi 72.
Tilanne ei Leppävirralla ole pahin mahdollinen, mutta suunta on hälyttävä. Uusia asukkaita on houkuteltava. Työpaikkoja ja asuinmahdollisuuksia on markkinoitava yhä pontevammin. Samaan aikaan on tarkkailtava oppilasmäärän kehitystä ja tehtävä ratkaisuja sen mukaan. Oppimisympäristöä on osattava katsoa toimivuuden ja pedagogisten tavoitteiden toteutumisen kannalta, eikä tuijottamalla koulun sijaintia ja nostalgiantunteita herättäviä rakennuksia. Oppilaan parasta ei ajatella haikailemalla menneisiin hyviin aikoihin.