Leppävirtalaispäättäjät haluavat aiempaa pontevammin keskustella niistä mahdollisuuksista, joilla kunta voi vastata Ukrainassa sodan vuoksi kotinsa jättäneiden tarpeisiin. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Timo Ripatin (kesk.) mukaan keskustelut kuntamallista käydään lähiviikkoina.
Leppävirralle sodan jaloista saapuneet ukrainalaiset ovat olleet yksittäisiä henkilöitä, joille paikka on tullut jo aiempina vuosina tutuksi kausitöiden merkeissä. He ovat olleet kotimajoituksessa ja saapuneet Suomeen passilla, aivan kuten normaalioloissa matkustaessa.
Huoli Ukrainan tilanteesta on yhteinen.
Kunnan rooli on tähän saakka jäänyt vähäiseksi verrattuna vaikkapa Joroisiin, minne heti ensimmäisessä aallossa kevättalvella saapui toistasataa ukrainalaista. Kuntamallissa, josta Leppävirrallakin avataan keskustelu, valtio korvaa kunnille tilapäistä suojelua hakevien ja saavien majoittamisen ja muiden vastaanottopalveluiden tuottamisen kustannuksia.
Leppävirta on tullut viimeisen vuosikymmenen aikana tutuksi sadoille ukrainalaisille. Tilojen kausityöntekijöistä he muodostavat suurimman osan, jos työvoimaa kansallisuuksien mukaan tarkastellaan. Myös muille ukrainalaisille on ovien oltava hädän hetkellä avoinna.
Ukraina on kestänyt Venäjän häikäilemättömän hyökkäyssodan ja hirmutekojen puristuksissa sitkeästi. Vaikka laajempaan keskusteluun ukrainalaisten vastaanottamisesta lähdetään Leppävirralla moneen muuhun kuntaan verrattuna jälkijunassa, ei myöhässä kuitenkaan olla. Tilanne ei ole ukrainalaisten kannalta millään tavoin helpottamaan päin. Apua tarvitaan niin Ukrainaan kuin ukrainalaisille sotapakolaisille. Huoli Ukrainan tilanteesta on yhteinen.
Mahdollisimman tavalliseen arkeen palaaminen on tärkeää sodan kauheuksista paenneille ja kotinsa ja asuinympäristönsä pakon edessä jättäneille. Ensisijaisesti kyse on heidän tarvitsemastaan avusta todellisessa hädässä. Myös työllistymismahdollisuudet täällä ovat heille tärkeitä, kun elämää ryhdytään rakentamaan uudelleen uudessa asuinympäristössä.