Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Anne Aholainen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan ydintoimintaa

Kesän aikana uutiskynnyksen rikkoi Itä-Suomen yliopiston tutkimus, jonka mukaan motivaatio liikkumiseen ei löydy pelkästään hyvistä liikuntapaikoista. Yksilötekijät ja arkiliikunnan saavutettavuus vaikuttavat liikkumiseen eniten.

Näyttää siltä, että liikuntapaikat ovat tärkeitä alustoja monipuoliselle harrastamiselle, mutta niiden hyöty niistä kohdistuu heille, jotka ovat valmiiksi terveistä ja aktiivisia kuntoilijoita. Kokonaiskuvassa tämä haastaa ajatuksen, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen rinnastetaan liikuntainfran määrään.

Oma näkemykseni on, että kunnan liikuntapaikkarakentamisessa voimavarat on suunnattava kohteisiin, joita kaikki kuntalaiset pystyvät matalalla kynnyksellä käyttämään ja joiden käyttö ei vaadi suurta rahallista panostusta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta merkittäviä ovat kunnossa pidetyt lähiliikuntapaikat ja liikkumisen reitit kaikille halukkaille.

Moni näistä asioista on hyvin Leppävirralla, mutta korkean sairastavuuden ja mielenterveyden haasteisiin vastaamiseksi ei hyvä liikuntapaikka riitä. Yksilön halu pitää itsestään huolta tarvitsee rinnalleen myös kyvyn saavuttaa ja käyttää liikuntapaikkoja ja ylittää sosiaaliset esteet liikkumiselle.

Korkean sairastavuuden ja mielenterveyden haasteisiin vastaamiseksi ei hyvä liikuntapaikka riitä.

Kunnan käsissä on väylien ja liikuntapaikkojen kunnossapito ja käytettävänä pitäminen. Esimerkiksi jos kaveriporukka lähtee talvipakkasessa pelaamaan höntsäkiekkoa, ei liene ylivoimaista avata ilmoitettuina aikoina lämmintä tilaa käytettäväksi. Teot ovat lopulta aika pieniä sille, tuleeko kokeilusta säännöllinen harrastus.

Sosiaalisten ja terveydellisten esteiden ylittäminen onkin hankalampi rasti ja vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Merkityksellinen innovaatio olisi löytää ne oman arjen hyvinvoinnin kohottamisen paikat ovat ne sitten lehden hakeminen, pihatyöt, työpaikalle kävely tai harrastuskerho. Lajien kokeilu ja harrastusten etsiminen voi vaatia jo uskallusta. Miksei tähänkin voisi saada tukea?

Pohjois-Savossa käynnistyy kartoitustyö hyvinvointilähetteestä, joka olisi aivan uudenlaista hyvinvointialueen palvelujen, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Toivon, että Leppävirta on tässä mukana etsimässä yhteistä juonta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoiksi koko Pohjois-Savon alueella.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan näkökulmasta elinvoimakysymys: terve ja jaksava asukas on voimavara omalle perheelleen ja yhteisölleen ja työkykyinen työntekijä on tärkeä työpaikalleen ja paikkakuntansa yrittäjillä. Tämä on tärkeä näkökulma yrittäjäystävällisen kunnan viittaa kantavalle Leppävirralle.

Kyse on siis paljon muustakin kuin sote-kustannusten säästämisestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteinen intressi. Molemmat tulevat myös saamaan taloudellista kannustetta valtionavun muodossa. Onkin todella tärkeää, että rajojen vetämisen sijaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tehdään yhteisten suunnitelmien mukaisesti.

Vielä hieman asiaa ja asianvierestä:

Olen ylpeydellä seurannut leppävirtalaisten toimialajohtajien osallistumista pohjoissavolaisen Mieliteko-suurhankkeen järjestämään valmennukseen, jolla murretaan pohjoissavolaista puhumattomuuden kulttuuria ja suunnataan kohti avoimuutta ja hyvää dialogia. Tätä tarvitaan yhteisen menestyksen polun löytämiseksi.

Kirjoittaja on Leppävirran kunnanvaltuuston puheenjohtaja (sd.)