Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Antti Aho Höyrylaiva herättää historian henkiin ja nostaa muistoja mieleen

Tuli käytyä viikonloppuna Kuopiossa Suomen Höyrypursiseuran regatassa kuulutushommissa ja viihtymässä. Regatassa oli parisenkymmentä höyryalusta. Leppävirtalaisilla ja vehmersalmelaisilla oli tilaisuus seurata regattaan menijöitä ja tulijoita, kun niitä yksitellen ajeli viikon mittaan ylöspäin ja sunnuntaiaamusta alkaen lähtivät taas paluumatkalleen.

Muutama yöpyi, ja kehuja kuului laivaväeltä varsinkin Kalmalahden palveluista. Vehmersalmella laivoja nähtiin kerralla enemmänkin, sillä osa oli yöpuulla satamassa ennen lauantain regattakokoontumista.

Höyrylaivoja ei ennen pelkästään ihailtu. Monessa perheessä ne olivat tuttuja työn puolesta, kun talvet oltiin metsätöissä ja kesät laivassa. 1950-luvulle asti töitä riitti vesillä, kun uitto oli voimissaan.

Työyhteisönä höyrylaiva oli tiivis. Isossa linjahinaajassa oli 8–9 miestä ja emäntä. Myös matkustajalaivamuistoja on monella. Leppävirran Höyrylaiva Oy siirsi Leppävirta II:n 1950-luvun puolella risteilykäyttöön, mutta vuosikymmenen alkuun asti se liikkui perinteisellä Savonlinna-Kuopio -linjallaan. Unnukan pienet matkustajahöyryt lopettivat liikennöintinsä 1920-luvulla, mutta Sotkanselältä pääsi Kuopioon pienemmillä laivoilla vielä seuraavan vuosikymmenen puolella.

Jututin sunnuntaina Kuopion satamassa Tuure A. Korhosta, joka istui 1960-luvulla Leppävirran Höyrylaiva Oy:n hallituksessa. Hän muisteli, että yhtiökokous pidettiin siihen aikaan ravintola Royalissa Helsingissä, mutta ajankohta oli marraskuun ensimmäinen kuten se aina oli ollut ja yhtiöjärjestyksen mukaan kokouskutsu kuulutettiin Leppävirran kirkossa. Hannes Koponen ja A. J. Laitinen edustivat leppävirtalaista omistusta pääkaupunkiseudun matkailumiesten seurassa ja laiva oli siihen aikaan hyvässä kunnossa, myöhemmät vastoinkäymiset kaukana tulevaisuudessa.

Olisiko lukijoilla muistoja ja valokuvia höyrylaivoista?

Laivaveteraanien rivit ovat harvassa. Haapamäestä kotoisin ollut Matti Koponen menehtyi viime talvena Kuopiossa. Hän aloitti uransa sotien jälkeen Tapion yövahtina, kun laiva kolusi Näädänmaan ja Kuolemanlahden laiturit. Heinäveden Höyrylaiva Oy:n Tapiota muistelivat minulle värikkäästi myös Tauno Koponen ja Väinö Kasanen, edesmenneitä molemmat.

Myös Matti Koposen ehdin jututtaa, mutta esimerkiksi Hannes Pulliaista en. Horsmalahden suunnalta kotoisin ollut Pulliainen aloitti uransa Kolehmaisen Vaahtova-hinaajassa ja lopetti Leppävirta-laivan päällikkönä.

Lisää nimiä muistuu mieleen. Tornatorin ja myöhemmin Enso-Gutzeitin talossa lähellä nykyistä Vesileppiksen suuntaan ohjaavaa liikenneympyrää asui työnjohtaja Hugo Laulainen. Hän oli päällikkönä Tornatorin Sampo-niputtajassa, josta tuli myöhemmin Enson Puristaja I.

Hugo Laulaisen pojan Ension tunsin. Enska oli isänsä mukana niputtajassa, sen jälkeen lämmittäjänä Gutzeitin Hietasessa ja Hans Nilsenissä ja sitten koneapulaisena Saastamoisen Savottaressa ja Ahlströmin Ursulassa. Eläkkeellä ollessaan Enska oli Warkaus VII:n konemestarina. Silloin häneen tutustuin.

Ahlströmin Warkaudessa ja Ursulassa työskennellyt ja pitkän päivätyön Savon Uittoyhdistyksen palveluksessa tehnyt Otto Hyvärinen on viimeisiä, jotka tietävät miten nippusäie hinataan Konnuksesta Pikonvirran alapuolelle höyryn ihmeitätekevällä voimalla.

Varkauden läheisyys vaikutti siihen, että leppävirtalaisia työskenteli Ahlströmin laivoissa. Nimiä riittää Erkki Ollikaisesta Hartikansalon Koposiin.

Vehmersalmen suunnalla oli omat laivansa. Niitä perinteitä on ylläpidetty Jänissalossa myöhemminkin. Lisäksi liikennettä riitti varsinkin Kuopion puolesta. Raninin Wipunen oli tuttu näky halkoproomuineen. Sisävesien ensimmäisiin tankkereihin kuulunut tervahöyrymallinen Walo-Apu liikkui vuosikymmenet vehmersalmelaismiehistöllä. Saimaan kanavan sulkeminen sotien jälkeen lopetti sen aluksen liikkeet näillä vesillä.

Olihan laivoissa miehiä ja myös laivaemäntiä näiltä seuduilta vaikka millä mitalla. Olisiko lukijoilla muistoja ja valokuvia höyrylaivoista, siis sellaisista jotka liikkuivat Leppävirran ja Vehmersalmen vesillä?

Jos tarpeeksi kertyisi kasaan muistoja tai albumeista löytyisi kuvaharvinaisuuksia, niin saataisiin tehtyä laivajuttu kaikkien kiinnostuneiden iloksi. Höyrylaivat tuntuvat kiinnostavan muitakin kuin vain minua.