Teemu Palkeinen | Koulun sulkeminen ei ole maailmanloppu – mihin menet Sorsakoski?

Elokuussa alkava lukuvuosi on historiallinen Sorsakosken kylälle, sillä pitkään ja ansiokkaasti palvellut koulu suljetaan lukuvuoden päätteeksi. Päätöstä voisi pitää helpotuksena Sorsakoskelle, koska enää ei tarvitse jahkailla koulun kohtaloa. Päiväkoti kuitenkin säilyy, mikä on tärkeä uutinen paitsi Sorsakoskelle myös koko kunnalle, saattaahan päivähoitopaikoista olla varsinkin kesäisin pulaa. Lapset ansaitsevat turvallisen ja hyvän ympäristön vanhempien ollessa töissä tai muuten estyneitä olemasta lastensa kanssa. Sellaisen Sorsakosken päiväkoti pystyy tarjoamaan.

Monet asukkaista ovat olleet huolissaan kylän elinvoimasta nyt kun koulua ei ole. Mielestäni huoli on turha, koska jos koulu olisi ollut erityisen vahva vetovoimatekijä, eivät Sorsakosken oppilasmäärät olisi romahtaneet. Enemmänkin tuntuu, että kaikkein kiivaimmin kyläkoulun puolesta kampanjoineet suojelivat lähinnä omia muistojaan. Ilmiö on tuttu muistakin vahvoista teollisuuskeskittymistä: koulu ja muut vanhat rakennukset tuovat mieleen ajat, jolloin tehtaalla työskenteli tuhatmäärin ihmisiä sitoen kyläläiset kiinteästi yhteen. Se aika ei valitettavasti enää palaa, mutta samalla tulisi muistaa tehtaan edelleen olevan Sorsakoskella. Kun suomalaiset syövät ruokaa, he syövät usein sorsakoskelaisilla aterimilla. Siitä on syytä olla ylpeä ja kiitollinen.

Muualta tulevat lapsiperheet eivät ole kiinnostuneita asuinpaikkansa loiston päivistä.

Sorsakoskella on valtavasti potentiaalia. Kylä pitää sisällään monet Leppävirran kauneimmista paikoista ja sijaitsee hyvin lähellä Leppävirran kirkonkylää sekä suurimpia teollisuuslaitoksia. Teollisuudessa vallitsee vieläpä työvoimapula, joten mahdollisia muuttajia luulisi olevan kosolti. Jostain syystä Sorsakosken vahvuudet on kuitenkin täysin unohdettu, kun kylän raitilla soitetaan kirkonkelloja taajaman muistolle. Miksi ihmeessä? Kyllä, kauppaa ei enää ole, mutta eipä ole Konnuslahden ja Tuppurinmäen lisäksi muuallakaan. Silti esimerkiksi Timolassa on pärjätty, koska Varkauteen ajaa alle kymmenessä minuutissa. Sorsakoskelta ei kauaa kauppaan aja, ja varsinkin jos työskentelee kirkonkylällä, kauppareissun voi hoitaa näppärästi töiden jälkeen. Samalla säästyy polttoainettakin.

Kaikki syyt, jotka estävät muuttamasta Sorsakoskelle, ovat tekosyitä. Muualta tulevat lapsiperheet eivät ole kiinnostuneita asuinpaikkansa loiston päivistä. Sen sijaan heitä kiinnostaa asuinpaikan puhtaus, arvot sekä ennen kaikkea sijainti. Kaikki ovat kunnossa Sorsakoskella. Enkä välttämättä sanoisi lapsiperheiden olevan ainoa ryhmä, jota muuttajiksi kannattaa tavoitella. Päinvastoin, sinkuilla, lapsettomilla ja lapsensa jo kasvattaneilla sitä vasta aikaa ja rahaa onkin. Heille koulu on aivan merkityksetön asia.

Ehdotan nyt, että Sorsakoskeen panostetaan isosti. Toimia vaaditaan niin kunnan kuin asukkaiden puolelta. Kunnan tulee markkinoida Sorsakoskea nykyistä aktiivisemmin ja pyrkiä tuulettamaan ilmaa kyläläisten kanssa. En missään nimessä väitä, että Sorsakoskea olisi syrjitty tai laiminlyöty, mutta osalla väestöstä nähdäkseni sellainen kuva on. Pullakahvit kiehumaan ja kuuntelemaan kyläläisten mietteitä. Sopisi hyvin uuteen kuntastrategiaan.

Kaikkein äänekkäimpien Sorsakosken puolustajien tulisi tulla vastaan ja tiedostaa tilanne. Sorsakoski ei enää ole kunnan elättäjä, vaan se on yksi niistä. Palveluverkosto on pienentynyt, mutta niin on kaikkialla muuallakin Suomessa. Kysymys kuuluukin, miten asukkaat vastaavat muutokseen. Aktiivisuudestaan tunnustusta saaneet Soinilansalmi ja Kotalahti ovat hyviä esimerkkejä myös Sorsakoskelle, varsinkin kun Sorsakosken pokerikäsi on aivan erilainen noihin kahteen kylään verrattuna. Vain uskomalla kylän mahdollisuuksiin voimme pelastaa uuteen aikaan suuntaavan pitäjän tulevaisuuden. Katkeroituminen ja vanhojen kaitafilmien tuijottaminen ei tuo muuta kuin tuhoa, tästä voi kysyä varkautelaisilta lisää. Uskon ja toivon, että Sorsakoski jatkaa yhtenä Leppävirran lippulaivoista, kunhan siitä pidetään huolta. Nyt on tekojen aika.