Mielipide | Soinilansalmen nimillä on ruotsalainen alkuperä

Soinilansalmi oli ruotsinkielinen asutuskylä 1500- ja 1600 luvuilla Soinilansalmen vanhojen paikannimien tarkempi tutkiminen osoittaa, että kylä oli ruotsinkielisten asutus juuri aikana, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa oli vuonna 1540 määrännyt, että sisämaa on asutettava.

Kuningas määräsi näin vahvistaakseen maanpuolustusta. Mutta samalla levittäen Ruotsin valtaa itään, virallisesti vielä Venäjään kuuluville alueille. Ja tietysti saadakseen enemmän veronmaksajia.

Uusiksi asukkaiksi kuningas, linnanpäälliköt ja voudit osoittivat myös ruotsinkielisiä asukkaita.

Soinilansalmella on kaikkiaan 11 näkyvää paikannimeä, jotka ovat ruotsinkielen sanastoa; noiden varhaisten asukkaiden jäljiltä.

Ruotsinkieliset kyllä suomalaistuivat aikanaan. Mutta heidän peruaan Savossa on monia aivan suomenkielisiltä näyttäviä sukunimiä, mutta niissä on ruotsin sansatoa.

Muuan kielentutkija yritti kyllä paikannimikirjassa esittää, että suuren järvialueen nimi Suvasvesi on tullut siitä, että pohjoiseen matkaavat ovat kokeneet järven suvannoksi kapeiden jokireittien jälkeen. Mutta missään ei noin laaja järvialue ole mikään joen suvanto, kun on 36 kilometriä pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 8,5 kilometriä leveä suurijärvi.

Järven nimessä on skandinaavikielen sana sva, joka tarkoittaa paljasta vuorta. Joita onkin tämän Suomen kolmanneksi syvimmän järven molemmilla rannoilla. Mutta tuo sana tarkoittaa kyllä myös suurta järviaavaa.

Enontekiöllä tuo sana sva on hyvin korkean Suastunturin nimessä.

Kun Suvasveden yhden järvenselän nimi on Vänskänselkä, niin nimessä on ruotsalaista tarkoittava sana svensk. Todistaen sekin maastopaikan nimi seudun ruotsinkielisistä asukkaista aikoinaan.

Soinilansalmen Salmi-talon viereisen salmen nimessä Pöljänsalmi on ruotsinkielen sana bölje, yksinkertaisesti järvi. Pöljänsalmi on järvensalmi. Sama sana kuin Siilinjärvellä Pöljänjärven ja Pöljän kylän nimessä.

Monikko- ja Moninmäki-nimissä on ruotsinkielen sana mån, món, tarkoittaen harjuja, kallioharjuja.

Tuo ruotsinkielen maastosana on myös 2.530 suomalaisen sukunimen Mononen takana.

Nimissä Iloksenlampi ja -joki on paikan lähteiden perusteella niitä tarkoittava vanha skandinaavikielen sana ile, ila, lähde.

Nimessä Karvilanniemi ja Heinäveden Karvion ja kolmessa muussa Karvio-nimessä Itä-Suomessa on ruotsin sana karv. Tarkoittaa isompaa, 16 soutajan purjeella varustettua pitkävenettä. Niitä rajaseutujen voudit järjestivät sekä sotilaita varten, mutta myös moniin muihin tarkoituksiin käytettäviksi. Niistä kehittyivät sitten kirkkoveneet. Eivät kirkkoveneet ole kehittyneet eränkävijöiden suurista veneistä, sillä sellaisia ei eränkävijöillä ole ollut.

Nimen Soinilansalmi selitän sanalla sven (redsven). Tarkoittaa tarkimpien sanakirjojen mukaan myös päälliköiden avustajaa ja myös heidän aseenkantajaansa. Vaikka henkilönnimen Soini perusteeksi on esitetty yleensä virheellisesti vain nuorta miestä tarkoittavaa sanaa sven.

Ruotsalainen vouti on saanut paikan asukkaaksi miehen, joka on ollut kyllä samalla maanviljelijä, mutta joka taitavana miehenä on hoitanut tiettyjä voudin aputehtäviä. Esimerkiksi paikallisena päällikkönä pitänyt yllä tuota karv-venettä sotaväen, virkamiesten ja kylän tarpeisiin.

Kun Ruotsin ja Venäjän raja sovittiin vuonna 1595 Juojärven ja Liperin Kaatamon välille, oli seutu sitten rajaseutua. Ruotsin piti pitää puolustusväkeä tuon rajalinjan seudulla ja karv-veneitä vesillä.

Totta kai paikalla on myös vanhaa suomenkielen sanastoa. Nimen Parkkolansaari selitän vanhan suomenkielen ja viron kielten sanalla parg, tarkoittaen rehevää luhtaniittyä. Niitä on saaren ja viereisen saaren matalilla rantamailla.

Missään muussa kylässä eikä kaupungissakaan koko Savon maakunnassa ei ole noin näkyvää ruotsinkielisten paikannimien ryhmää. Ruotsinkielisten paikannimien ketju jatkuu Heinäveden ja Liperinkin puolella.

Soinilansalmi on näin vanhastaan kansainvälistä sivistysseutua.

metsänhoitaja, matkailuopas