Leppävirran kunnan taloustilannetta voi kuvailla hyväksi, kun katsoo tilinpäätöksen tunnuslukuja. Vuosikate kattaa poistot. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvukäyrä ulottuu ylemmäs kuin toimintakulujen vastaava viiva. Ylityksiä budjettiin nähden on, mutta viivan alle jäi ennakoitua suurempi ylijäämä. Kuntatasolla jo ennestään maltillinen velkataakka pienentyi entisestään ja on asukasta kohti maakunnan pienimpiä jos ei pienin, kun mukaan ei lasketa koko kuntakonsernia, jolloin velkaantuneisuus on huomattavasti korkeampaa luokkaa.
Valtion vastaantulo koronatilanteessa selittää hyvää tulosta. Myös toiminta on pysynyt aisoissa. Lisäksi talouden tasapainotusohjelma on purrut, vaikka ei niin täysimääräisenä kuin alun perin oli tarkoitus. Tarkka taloudenpito on ollut vuosikaudet tunnusomaista Leppävirran kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa.
Ensi vuoden alusta toimintansa aloittava Pohjois-Savon hyvinvointialue muuttaa kuntien budjettikirjojen lukemat toisenlaisiksi. Karkeasti noin kaksi kolmasosaa kuntataloudesta pyörii sote-puolella. Jäljellejäävä osuus on siis varsin pieni siihen nähden, mitä se vielä tänä vuonna on.
Kunnissa ollaan uuden edessä. Muutaman vuoden päästä kyetään tekemään paikkansapitäviä havaintoja ja johtopäätöksiä siitä, miten kunnat palvelunsa järjestävät ja miten uusi hyvinvointialue toimii. Uudistuksen tuomiin kustannussäästöihin sopii suhtautua suurella varauksella.
Viime vuonna verotulot yllättivät iloisesti. Kuntapäättäjien on pidettävä kirkkaana mielessä se, että tarpeeseen tullut koronatuki kunnille oli tilapäinen. Verotuloennusteeseen vaikuttaa kunnassa asuvien veronmaksajien määrä, eikä väestökehitys lupaa sen suhteen hyvää.
Joka tapauksessa, Leppävirta etenee kohti uusia haasteita taloutensa puolesta varsin hyvässä iskussa.
Tarkka taloudenpito on ollut vuosikaudet tunnusomaista Leppävirran kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa.