Näkökulma Menestyykö kunta? – Ennusteet ei mairittele

Sote on ulkoistanut kunnan toiminnoista 60 prosenttia. Reilusti leikattava kuntarakenne edellyttää kunnan hallinnon ja organisaation myös supistuvan. Talouskokonaisuus muuttuu rajusti. Väestö vähenee. Taantuvatko kunnat tuijottamaan pelkkiä talouslukuja? Riittääkö olemassa olevien toimintojen tai elinvoiman arviointi tai pelkät visionääriset ennusteet? Onko uhka realistinen, jos naapurikunta arvioi geopoliittisena perusstrategianaan asukaslukunsa nostamista kolminkertaiseksi vai onko toimittava edelleen liberaalisti yhteistyössä ja ns. yhteispäätöksiä tehden? Antaako ainoan maakunnassa kasvavan Kuopion vetovoima oikeasti jotain itsenäisyyttään pohtivalle yksittäiselle kunnalle? Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Keinot onkin jo sitten toinen asia.

Miten hankitaan kipeästi tarvittavaa ns. rakenteellista ylijäämää, joka tuo luonnostaan vetovoimaisuutta ja halukkuutta kunnan suuntaan? Elinvoimaa kehittämällä ei yksin ratkaista ongelmia. Kattava työllisyys, yrittäjyys, vetovoima ja pitovoima on toki hyvä asia. Asukaslukumme on laskeva. Pelkkä positiivisuus tai hyvä tilinpäätös ei siis riitä. Hiilineutraalin kunnan on voitava olla puhdas, kestävä ja kasvavakin.

Digitaalinen ympäristö tukee väkiluvun kehittymistä myönteisemmäksi. Syntyy etätyötä. Elinkeinorakenne muotoutuu uudistusten paineen mukana. Muu rakentaminen lisääntyy. Huonot ja tarpeettomat sulkeutuu luonnostaan pois. Etätyö on pandemian myötä noussut räjähdysmäisesti. Ihmiset valitsevat asuinpaikkansa uusin kriteerein. Työssäkäyntialuekriteereillä ei ole paljon merkitystä. Mitä nopeampi ja kestävä mobiiliyhteys, sitä parempi laatu ja sitä parempi kehitys. Ne antavat aidosti mahdollisuuksia maaseudulle, erityisesti kaikki arkiset tarpeet täyttävä laajakaistasaatavavuus. EU:n kuten Suomenkin tavoitenopeus mobiiliyhteyksissä on 100 Mbps myös kaikkiin kotitalouksiin, kuten Ruotsi on jo tehnyt. Suomellehan on tulossa 55 miljoonan EU-rahoitus. Digitalisaatiolla voidaan estää tulevaisuudessa syrjäytymistä. Tutkimuksissa on arvioitu digitalisaation positiivisen vaikutuksen edistävän houkuttelevaisuuden mahdollisuuksia 3-4 prosenttia.

Huono kello kauas kuuluu. Vesileppiksen olemassaolon imagovaikutuksen tänä päivänä hyväksynee enemmistö luottamusmieskunnasta. Mm. vanhuksia ei saa jättää heitteille, yritysten on osallistuttava aidosti asiakaspalveluun ja laatuun. Pankkipalveluthan on jo menetetty. Kunnan on oltava turvallinen. Emme halua tuhopolttajia tai pössyttelijöitä lenkkipoluille tahi kauppojen parkkipaikoilla ja auloihin. Julkisen liikenteen on vastattava asiakastarpeita.

Olisiko palattava isompaan kuvaan ja otettava tarkasteluun laajempi kokonaisuus? Menestyvän kunnan strategiaa olisikin suunnattava koulutukseen, osallisuuteen, digitalisatioon ja imagoon. Ennusteet ei mairittele.

Kirjoittaja on kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja.