Peruskoulunsa päättävistä oppilaista 30 on listannut ykkösvaihtoehdokseen Leppävirran lukion, kun toisen asteen opintovaihtoehtoja on päästy valitsemaan. Määrä on sama kuin edelliskevään yhteishaussa. Jonkin verran se kevään ja kesän aikana kasvaa, mutta ei merkittävästi. Suurin osa suuntautuu ammatilliseen koulutukseen Kuopioon tai Varkauteen.
Valtakunnallisessa vertailussa usein menestystä niittäneen lukion tulevaisuuden opiskelijamäärää on mahdollista ennakoida, kun katsoo alakoulujen oppilasennustetta.
Se paljastaa notkahduksia koulunsa aloittavien määrässä jo lähivuosina. Muuttoliikettä ei ennuste huomioi, mutta pitkän linjan kehityskulku ei ole väestönkasvun merkkejä osoittanut. Tilanne ei ole läheskään niin huolestuttava, kuin vaikkapa naapurikunnassa Heinävedellä, missä lukionsa aloittavia on alle kymmenen.
Lukion on pidettävä kiinni pitovoimastaan. Mahdollista on myös kasvattaa vetovoimaa ja saada oppilaita muualta Suomesta, mutta sormia napsauttamalla se ei onnistu.
Leppävirralla yläkoululaisten siirtyminen lukioon on kuitenkin luontevaa, jos vain kiinnostus ja koulumenestys antavat siihen suuntaa. Lukion siirtyminen Kivelään aiheutti pienoisen myrskyn vesilasissa, mutta se laantui pian sen jälkeen, kun toiminta käynnistyi uusien seinien sisällä. Ratkaisu oli luonteva tilanteessa, missä entinen lukiorakennus olisi vaatinut mittavan remontin, eikä rakennuksen ongelmien poistumisesta olisi silti ollut takeita. Melkein kaikissa Leppävirran kokoisissa ja isommissakin kunnissa yläkoulu ja lukio toimivat saman katon alla, ja monessa kunnassa kokonaisuuteen kuuluu myös alakoulu. Yläkoulua ja lukiota on ajateltava ja kehitettävä yhtenä kokonaisuutena. Se on lukion tulevaisuuden kannalta enemmän kuin viisasta.
Yläkoulua ja lukiota on ajateltava ja kehitettävä yhtenä kokonaisuutena. Se on lukion tulevaisuuden kannalta enemmän kuin viisasta.