Pääkirjoitus Pelloilta on mahdollista saada puhdasta energiaa

Heinät, oljet ja muu maatilojen biomassa saa Keski-Savossa kokonaan uudenlaista käyttöä, mikäli Riikinnevalle kaavailtu Wega Group Oy:n biokaasulaitos toteutuu. Leppävirralla kartoitetaan parasta aikaa mahdollisuuksia, joilla lähiympäristön tiloilta saataisiin biomassaa biokaasun raaka-aineeksi. 20 000 peltohehtaaria Leppävirralla, Joroisissa, Pieksämäellä ja Varkaudessa Kangaslampi mukaan lukien riittää turvaamaan noin puolet laitoksen raaka-ainetarpeesta. Toinen puoli tulee Riikinvoiman laitokselle kulkeutuvasta kotitalouksien biojätteestä, Stora Enson Varkauden tehtaiden nollakuidusta ja Finnforel Oy:n kalanviljelylaitoksen perkuujätteistä.

Monipuolinen raaka-ainepohja ja Riikinnevan alueen valmiiksi tarjoama infra ovat vahvuuksia kun Wega Group Oy valmistelee investointipäätöstään. 30 miljoonan euron hanke ei ole pikkujuttu Leppävirralle, ei Keski-Savolle eikä Itä-Suomellekaan. Tiloilla asiasta on innostuttu jo niin, että peltobiomassan mahdollisuuksia tutkiva hanketyöntekijä on hommissa, vaikka hankkeelle ei ole vielä rahoituspäätöstäkään. MTK:n paikallisyhdistykset ovat etunojassa, mikä kertoo siitä, että asia nähdään monella tavalla tärkeäksi. Peltojen entistä tehokkaampi hyötykäyttö tuo ansaintamahdollisuuksia ja synnyttää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjussa. Kotimainen biopolttoaine ja sen sivutuotteena syntyvä luonnonmukainen lannoite tarkoittavat todella tehokasta kiertoa lähialueella, mikä voimistaa huoltovarmuutta tuntuvasti ja on iso harppaus ilmastoystävällisempään maailmaan.

Tuloksia pyritään saamaan investointipäätöksen tueksi jo alkukesästä. Nyt pallo on tältä osin tuottajilla. Yhteinen etu korostuu paikallisessa biokaasutuotannossa paikallisista raaka-aineista.

30 miljoonan euron hanke ei ole pikkujuttu Leppävirralle.