Pääkirjoitus Kylätoiminnan voima on kyläläisten innokkuudessa

Leppävirran kunta tukee kylätoimintaa tänä vuonna 60 000 eurolla suoraan, ja yksittäisten tapahtumien sekä seurojen ja yhdistysten saamien yksittäisten tukien kautta kylät hyötyvät myös välillisesti. Tarpeita kylillä olisi varmasti enemmänkin, mutta kysymys on joka tapauksessa suuresta summasta, jonka tarkoitus on toimia vipuvartena niissä kylätoiminnan kannalta tärkeissä hankkeissa.

Eniten rahaa nielevät kylätalot, joiden kunnostamiseen ja ylläpitoon menevät tänäkin vuonna suurimmat yksittäiset summat. Kyseessä ovat poikkeuksetta suurikokoiset kiinteistöt, joiden lämmittäminenkin vaatii euroja puhumattakaan remonteista, joihin monissa tapauksissa on tarvetta. Tukirahaa käytetään myös liikuntapaikkojen kunnossapitoon sekä perustoimintaan, jota myös korona on rokottanut kovalla kädellä muun muassa kokoontumisrajoitusten kautta.

Kunta on merkittävä tukija. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n panos on merkittävä. Eniten on kuitenkin kiinni kylistä, joiden toiminta on niin aktiivista kuin asukkaat haluavat ja ovat valmiita siihen panostamaan. Talkootunteja ei lasketa, kun kylätoiminnasta on kyse. Nykyisin kaikkeen vapaaehtoistoimintaan on entistä hankalampi saada väkeä. Kylillä tuntuu onneksi olevan innostusta, mikä johtuu myös siitä, että nuoretkin asukkaat kokevat oman asuinympäristönsä kehittämisen tärkeäksi. Uudet toimijat raikkaine näkemyksineen ovat kylille kullanarvoisia.

Kylät elävät ja kukoistavat vain ja ainoastaan aktiivisten asukkaidensa varassa. Kunnan panokset poikivat paljon, sillä kyse on yleisestä vireydestä ja hyvinvoinnista. Esimerkiksi Leppävirralle osuneet Pohjois-Savon Vuoden kylä -tunnustukset kertovat siitä, että toiminnalla on laajempaakin merkitystä. Aktiiviset kylät ovat kiistaton vetovoimatekijä.

Kylät elävät ja kukoistavat vain ja ainoastaan aktiivisten asukkaidensa varassa.