Nyt kun kirkonkylän kenties vanhin talo on välttänyt purkutuomion, ja sai viime vuonna uuden omistajan myötä jatkoa lähes kaksisataavuotiseen historiaansa, voitaneen muistella hieman sen vaiheita.
Kallion rakentaja ja rakennusaika on jäänyt Leppävirran historiakirjoissakin epäselväksi, niissä on arveltu kruununvouti Kulvikin olleen ensimmäinen asukas 1850-luvulla.
Lundson-suvun tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että talolla on vielä pidempi historia monine asukkaineen. Jo Suomen sodan aikoihin paikalla Danskallio mainitaan asuneen lukkari Carl Fredrik Rosberg perheineen sekä veli, sisar ja anoppi.
Kallion talon on rakentanut pappilan vuokramaalle paikalle, jota kutsuttiin tanssikallioksi Anders F. Lundson tultuaan Leppävirralle seuraavaksi lukkariksi. Palovakuutusasiakirjojen mukaan 26.4.1834 hän haki vakuutusta 1824 rakennetulle omistamalleen talolle ja 1832 valmistuneelle porttirakennukselle. Lukkari Lundsonin vaimo oli edellisen lukkarin tytär Gustava Maria Rosberg, myös sisarukset ja leski asuivat tuolloin siellä.
Lukkari Anders Lundson kuoli 1843 ja hänen samanniminen poikansa Anders Lundson nuorempi valittiin uudeksi lukkariksi ja mainitaan Tanssikallion talon isäntänä 1847. Hän taas pyytää vakuutusyhtiöltä katselmusta, koska talon molempiin päihin on tehty lisärakennukset 1851. Lukkari avioituu Klara Sofia Fennanderin kanssa ja muuttaa talosta 1855 Vokkolan kartanon maalle Anttolan taloon. Sieltä hän siirtyi Varkauden ruukinhoitajaksi 1875.
Alapihan kartanonkin rakennuttanut kruununvouti Gustaf Kulvik asui Kalliola-talossa 1851-55, jonka jälkeen rakennus on vaihtanut usein omistajaa ja siinä on ollut vuokralla nimismiehet Otto Lundson, vanhemman kanttorin veli kahdesti ja Julius Holmström. Omistajina esiintyy vouti G. Winter, sitten maamittari Erik Ferdinand Rosberg, jonka omisti sitten Nikkilänmäellä Jussilan tilan, jonka sitten möi kunnalle Törön vaivaistaloa varten 1894. Tämä Rosberg oli muuten F1 kuljettajien Keken ja Nikon esi-isiä
Siltavouti Lauri Ursin ja veljensä räätäli Pekka omistivat talon 20 vuotta. Kunnes se siirtyi tuomari K.G. Krookille, tuolloin 1901-04 talo on toiminut myös käräjätupana. Sitten talo oli mv. Kalle Laitisella, jolta kapteeni Emil Kastegren osti Kallion talon 1908, kun apteekki paloi luovutti sen apteekkari Fredrik Forsströmille apteekkikäyttöön 1908-1912.
3.9.1912 talon osti tyttärilleen kauppias ja liikemies Pekka Kansanen (s.1836). He olivat: Anna s.1868, Aline (Alli) s.1872 ja Henriika (Henni) s.1877. Anna oli opettajana Heinjoella Karjalan kannaksella sekä Porvoossa, hän palasi kuitenkin Leppävirralle isänsä toisenkin vaimon kuoltua hoitamaan isänsä taloutta Pekkalan kauppakartanoon. Alli oli puolestaan kansakoulun opettaja ja käsityönopettajana mm. Äänekoskella. Henni toimi Mustialan meijerikoulun käytyään opettajana Alapihan kartanon mailla 1903 aloittaneessa meijerikoulussa. Oston jälkeen talossa asuivat pari vuotta vuokralla läheisen sairaalan lääkärit Uno Winter ja Julius Frisk perheineen. Postilaitokselle oli vuokrattuna viisi huonetta 1918-1934.
Kansasen sisarukset aloittivat isänsä kuoltua 1913 muutettuaan taloon kesäisin täysihoitolan pidon 1914, ensin Annan ja sitten Allin johdolla vuoteen 1943. Allin kuoltua 1943 halusi Henni myydä talon seurakunnalle jääden vielä itse asumaan aina kuolemaansa asti 1954.