Mielipide | Päätösvaltaa on saatava kuntiin jo malminetsintävaiheessa

Kiitos Hannu Ronnille (Soisalon Seutu 1.2.) sen esille nostamisesta, miten huonosti kuntalaisilla on mahdollisuuksia vaikuttaa malminetsintään ja kaivoshankkeisiin. Ronni viittasi malminetsintään Leppävirralla ja Rautalammilla.

Haluan tarkentaa tietoja Rautalammin osalta: Kiviniemen skandiumesiintymän malminetsintäluvat ovat pienemmällä kanadalaisyhtiöllä.

Sen lisäksi monikansallinen kaivosjätti Rio Tinto etsii kuparia ja nikkeliä tuhansien hehtaarien alueella Etelä-Konneveden kansallispuiston rajalla.

Malminetsintähankkeita läheltä seuranneena olen huomannut, että kaivosyhtiöt mielellään kertovat kunnioittavansa ja kuuntelevansa paikallisia asukkaita, mutta silti ne voivat kaivoslain turvin toimia päinvastaisesti.

Maanomistajien kuuleminen tarkoittaa käytännössä, että heille lähetetään kirjeitse tietoa, mitä heidän maillaan tullaan tekemään.

Rio Tintokin haki lupia välittömästi sen jälkeen, kun Rautalammin kunnanvaltuusto oli päättänyt kielteisestä kannasta malminetsintään.

Mitä vastuullista on siinä, että annamme vastuuttomasti toimivien yhtiöiden louhia uusiutumattomia luonnonvaroja lähes ilmaiseksi?

Uuteen kaivoslakiin on ehdotettu kunnille oikeutta vaikuttaa kaivostoiminnan sijoittumiseen kaavoituksella.

Päätösvaltaa pitäisi kuitenkin olla paikallistasolla jo malminetsintävaiheessa, sillä malminetsintä voi kestää jopa 15 vuotta ja siten määrittää alueen tulevaisuutta. Se on pitkä aika roikkua löysässä hirressä.

Myös muut elinkeinot, ympäristöarvot ja maanomistajien näkemykset pitäisi huomioida nykyistä paljon selkeämmin.

Kaivostoimintaa Suomessa perustellaan toisinaan sillä, että on parempi kaivaa mineraalit täällä kuin jossain muualla huonommissa olosuhteissa.

Kuitenkin esimerkiksi Rio Tinto on maailman toiseksi isoin kaivosyhtiö, joka on viime vuosina ollut otsikoissa lukuisten ihmisoikeus- ja ympäristöongelmien takia.

Mitä vastuullista on siinä, että annamme vastuuttomasti toimivien yhtiöiden louhia uusiutumattomia luonnonvaroja lähes ilmaiseksi ja tehdä niillä isoja voittoja, käytännössä paikallisten ihmisten ja ympäristön kustannuksella?

Se, että asiat ovat jossain vielä huonommin, ei ole syy hoitaa niitä täälläkin huonosti.