Viitostien perusteellinen remontti Nikkilänmäeltä Palokankaalle ja uuden tien rakentaminen siitä pohjoiseen aina nykyisen moottoritien alkuun on mittava hanke, jonka rahoitus lohkaisee valtion budjetista noin 120 miljoonaa euroa. Toissa viikolla julkaistu väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022–2029 ei lupaile yhtään mitään. Kuopio–Leppävirta-välin hankkeesta ohjelmassa sanotaan, että se ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava.
Tämä ei ollut mikään yllätys. Itä-Suomessa on jouduttu tottumaan siihen, että liikenneverkon investoinneista päätettäessä tänne annetaan vain murusia, eikä aina niitäkään. Valtatie 23:n remontti Varkaudesta itään vaati toteutuakseen uusia suunnitelmia, jossa tietä on tehty uusiksi vain pätkittäin. Viitostien perusparannus Mikkelistä Juvalle siirtyi moneen kertaan, mutta nyt se on valmis. Samaan saa varautua myös Kuopio–Leppävirta -välillä.
Investointiohjelman ykköskoriin on tunkua. Eteläisen Suomen liikenneväylät vievät investointirahoista leijonanosan. Viitostien asemaa heikensi sen putoaminen pois EU:n TEN-T -liikenneverkosta.
Itä-Suomen elinkeinoelämä pitää tieremonttia ensiarvoisen tärkeänä saavutettavuuden kannalta, puhutaanpa sitten raskaasta teollisuudesta tai matkailualasta. Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja ja Viitostie ry:n puheenjohtaja, leppävirtalainen Kaija Savolainen ehdotti (SoSe 10.8.2021) remontin toteutusta pala palalta, jos rahoitus järjestyisi siten helpommin. Suunnitelmat ovat valmiina. Toteutus on yksinomaan rahasta kiinni.
Nyt on terästettävä edunvalvontaa, vahvistettava yhteistyötä ja pidettävä entistä kovempaa ääntä viitostien kehittämisen puolesta. wKurjalanrannantien esimerkki osoittaa sen, että mahdottoman tuntuisestakin voi tulla mahdollista. Virkamiehet tekevät esityksiä, poliitikoilla on päätösvalta.
Toteutus on yksinomaan rahasta kiinni.