Sydäntalvella sitä on talven vanki. Kylmyys, lumituiskut ja pimeys lähes pakottavat tupaukoksi ja pysymään sisällä.
Ja miksipä ei. Tuvassa on lämmintä ja valoisaa.
Täällä talvikaksiossa, päinvastoin kuin vanhassa kesätorpassa, seinien sisällä on kaikki valmista. Ei ole tekemistä, ei korjattavaa tai muutettavaa.
Covid-riskiryhmäläisenä oppi viihtymään tuvassa turvassa tartunnoilta ja maailman pahuudelta. Sillä senioreille on olemassa sisäharrastuksia, kuten venyttely ja köllöttely, jota joogaksi kutsutaan. Mutta palapelit, tv ja Radio Nostalgia alkavat pikkuhiljaa kyllästyttää. Eikä Ellibs-nettikirjaston äänikirjoihin vaan totu.
Kun ei voi koko aikaa nukkua, tulee silmäiltyä paljon ympärilleen ja havaitsee pikkuhiljaa puutteita. Keräilen jopa yksittäisiä roskia lattioilta.
Koira auttaa karvatupsuillaan.
Luotan, että perinpohjainen pitkästyminen auttaa keksimään tekemistä lopuiksi talviviikoiksi.
Yksi maton kulma kääntyi ylös, kun jalat eivät nouse paljoa kävellessä.
Siihen löytyi viimein apu netistä, alle liimattava kulmavahti.
Viime vuoden lopussa madalsin kynnystä voimistelurenkaiden alta.
Vein kynnyksen Leppävirran verstaaseeni ja sujautin siivun alapinnasta pois.
Samalla sain siitä toiseen kynnykseen sopivan värisen listan.
Toissaviikolla keittiökaappien alareunaa kiertävä tumma lista alkoi häiritä, se kun vaikeuttaa veden kaatamista kahvinkeittimeen pitkin päivää.
Oli tuo vanhahtavan, lähes retron näköinenkin.
Ruuvasin listat pois.
Viime viikolla ratkaisu näytti keskeneräiseltä, joten laitoin listat takaisin.
Nyt lappeelleen
Ja kaappien alareuna on viimeistellyn näköinen eikä estä kahvinkeittoa edes tunnin välein.
Sillä lailla.
Tällä viikolla valkea liesi tökötti alakaappien välissä kuin kellariin kuuluva laatikko, mustine laseineen ja muita matalampana.
Sain viimeinkin vedettyä lieden kolostaan ja lisäsin sen alle lattialle korokelevyä, työnsin takaisin ja ruuvasin etureunan jalkoja pidemmäksi.
Kyllä kelpasi rouvalle. Sitten pinnoitin alahelman muiden kaappien mukaisesti kalustekalvolla.
Nyt kelpaa minullekin.
Ensi viikosta en vielä tiedä, mitä tuunaisin.
Mutta luotan, että perinpohjainen pitkästyminen auttaa keksimään tekemistä lopuiksi talviviikoiksi.
Poikasena kyselin äidiltä, että mitä tekisin ja sain ohjeen leikkiä.
Jos nyt kysyn rouvalta mitä tekisin, hän keksii myös heti jotain.
Siivottavaa.
Pakollista tuisku- ja pakkasulkoilua on kuitenkin, reppuselkäreissut kauppaan ja apteekkiin sekä koiran ulkoiluttaminen.