Päätoimittajalta Kolme on kova määrä Leppävirralta, ja alle puolet vaivautui äänestämään

Niinpä siinä sitten kävi, että kolme leppävirtalaista istuu Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa. Aino Kanniaisen läpimeno näytti varmalta kertarysäyksellä, kun ennakkoäänet oli laskettu. Anne Aholaisen asema alkoi vahvistua, ja ääntenlaskennan edetessä varmistui myös Tiina Nousiaisen paikka. Kolme on kova määrä tämän kokoiselle kunnalle.

Kanniainen on tehnyt kenttätyötä eduskuntavaaleissa. Viime kerralla hän ei ollut mukana, mutta aiempien vaalien pohja näkyy. Tiina Nousiainen on puolestaan ollut vahvassa nosteessa. Häntä äänestettiin erityisesti sunnuntaina, ei niinkään ennakkoon.

Anne Aholainen ei ollut demareiden ykkönen kotikunnassaan, vaan Erkki Hynninen pesi hänet paikallisesti omalla äänimäärällään. Hynnisen saalis Leppävirran ulkopuolelta oli sitten lähes olematon. Sen sijaan Aholainen imuroi Kuopiosta ääniä kunnioitettavan määrän ja yksittäisiä lähes kaikista Pohjois-Savon kunnista. Tässäkin voi näkyä kokemus eduskuntavaaleista ja varmaan myös työkuvioissa tutuksi tullut nimi.

Myös Juha Tykkyläinen sai hyvin ääniä Kuopiosta. 216 äänen yhteismäärä on hyvää tasoa, joskaan valtuustopaikkaan se ei riittänyt. Leppävirtalaisista yli sadan äänen saaliita saivat myös Kirsi Moisander, Tiia Eskelinen, Kaisa Korhonen, Tiina Vehviläinen, Minna Kaulamo, Tomi Kaasinen ja Sami Korventaus.

Näyttävimmin vaalityössä tällä alueella esillä ollut Varkauden entinen kaupunginjohtaja Hannu Tsupari on ihan omassa sarjassaan, ja sai hyvin ääniä myös Leppävirralta. 2 405 äänen turvin on hyvä tähdätä hallituspaikkaan. Leppävirran kannalta on tärkeää, että täältä suunnasta joku semmoisen saa.

Vai onko näillä väliä, kun kaikki ovat päättämässä koko maakunnan yhteisistä palveluista? Siellä menee samassa päätösten suuressa virrassa leppävirtalaisten neuvolapalvelut ja paloasema kuin yhtä hyvin varkautelaisten ja yläsavolaisten vastaavat palvelut sekä se varsinainen sote-yksiköiden pohjoissavolainen köriläs eli Kys.

Kaikki ovat päättämässä koko maakunnan yhteisistä palveluista.

Uuden edessä ollaan. Alueellisesti ajatellen on hienoa, että valtuutettuja on varsin tasaisesti eri puolilta maakuntaa ja eri puolueista. Paikallisella äänellä on mahdollisuus päästä kuuluviin. Nähtäväksi jää, yrittävätkö puolueiden piirit sitä peitota.

Näillä mennään reilut kolme vuotta. Ensi kerralla aluevaalit ovat kuntavaalien kanssa yhtä aikaa. Saa nähdä, saako tämä asetelma enemmän väkeä äänestämään. Surkeaan suuntaan ollaan menossa, kun äänioikeutetuista edes joka toinen ei ole kiinnostunut siitä, ketkä ovat päättämässä omasta selkänahasta revittyjen veroeurojen sijoittamisesta ja lakisääteisten peruspalvelujen järjestämisestä.

Suurimmalle osalle se on näköjään ihan sama. Toki moni ennakoi vielä heikompaa äänestysaktiivisuutta, mutta kehumista ei tässä tilanteessa missään nimessä ole.