Koronan pitkittyminen on nostanut mielenterveyteen liittyvät kysymykset entistä vahvemmin esiin myös työpaikoilla. Hyvinvoivat työntekijät ja työyhteisöt ovat myös työpaikkojen voimatekijöitä. Mielenterveys on merkittävä työkyvyn osatekijä. Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat vuosittain n. 2,5 miljardin kustannukset, kun arvioidaan menetettyjen työpanosten arvoa. Mielenterveyden vahvistamiseen on olemassa vaikuttavaksi todettuja, ennaltaehkäiseviä keinoja ja menetelmiä, joita kannattaa lisätä.
Työelämän mielenterveysohjelman tavoitteena on vaikuttaa työpaikkojen toimintakulttuuriin siten, että työkykyä tukevan työn painopiste siirtyy yksilökeskeisestä, ongelmia korjaavasta toiminnasta yhteisökeskeiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
Yksin pärjäämisen aika on ohi; työyhteisön sosiaalinen tuki kannattelee myös muutostilanteissa ja kriiseissä. Tunteet ovat osa työelämää. Vahvistamme kaikille turvallista, sallivaa ja hyvää keskusteluilmapiiriä. Oikein mitoitettu työ luo pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle; jaksat olla aloitteellinen ja kiinnostunut oman työsi kehittämisestä.
Työyhteisössä mielenterveyden haasteiden ehkäisy perustuu työolosuhteiden, työn sujuvuuden ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen. Mielenterveyden vahvistamisessa luodaan työpaikalle sellaiset olosuhteet, ettei turhaa psyykkistä ja/tai sosiaalista kuormitusta syntyisi. Kuormitusta voidaan vähentää hyvällä työtehtävien organisoinnilla, lisäämällä päätöksenteon ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Yhteisöllisyydelle voidaan luoda puitteita, mutta ei voida määrätä olemaan yhteisöllinen. Suomalainen mielenlaatu ei vielä kaikkeen taivu. Aikoinaan kuitenkin mm. pienet kyläyhteisöt toimivat yhteisöllisesti; oltiin aidosti kiinnostuneita naapurin arjessa jaksamisesta.
Työ on jatkuvassa muutoksessa; työntekijänä sinulta vaaditaan yhä enemmän mukautumista, osaamisen päivittämistä. Työpaikalla vietetään aikaa vuosittain keskiäärin noin 1600 tuntia. Työaikaisella liikkumisella ja työpaikan tukemalla liikunnan harrastamisella voitaisiin edistää hyvinvointia luontevasti jokaisen arkeen nivottuna.
Hyvinvointi on kokonaisuus, joka rakentuu monesta asiasta kuten unesta ja levosta, ravitsemuksesta, liikkumisesta, sosiaalisista suhteista ja mielen hyvinvoinnista.
On runsaasti tieteellistä näyttöä siitä, että keski-iän liikunnallisuus pienentää muistisairauksien riskiä myöhemmällä iällä. Liikunta vilkastuttaa aivojen verenkiertoa ja lisää mielihyvähormoonin endorfiinin eritystä, mikä piristää myös mieltä. Aivoja hellii parhaiten sellainen liikuntamuoto, joka tuottaa eniten nautintoja ja iloa.
Liikunnan tiedetään myös alentavan riskiä aivoinfarktiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen sekä nivelrikkoihin; liikunta on ”lääke”.
YK varoitti jo keväällä 2020, että koronaepidemiaa seuraa mielenterveyspandemia, mistä toipuminen henkisestikin kestää pidempään; siihen kun ei ole vielä rokotetta.
aluevaaliehdokas (kd.)
Leppävirta