Tämähän on ilmiö. Ajatus pelmahti mieleen, kun jaoin vaaliesitteitä perjantai-iltana Leppävirralla. Hetkeä aiemmin paikallisen Teboilin pöytäparlamentin jäsen oli huikannut terassilta, että no saako niitä tänne?! “Ja kavereille kanssa!”
Olen monien vaalien konkari, mutta en ole ennen kokenut näiden ensimmäisten aluevaalien kaltaista tunnelmaa. Esimerkiksi kuopiolaisen marketin pihalla esitettä tultiin jopa erikseen pyytämään.
Aiemmissa vaaleissa pois kiiruhtavat selät sekä kootut solvaukset puoluetta ja politiikkaa kohtaan ovat tulleet tutuiksi. Perjantaina vain yksi piikitteli, ja tapasimme kuitenkin suuren määrän ihmisiä.
Illan lopuksi kipusin kuopiolaisen parkkihallin kolmanteen kerrokseen. Näin tuskastuneen perheenisän heittelevän ostokset takakonttiin ja paiskaavan luukun kiinni. Mies lähti viemään kärryjä pois, ja kun hän palasi takaisin, seisoin lipare kädessä odottamassa. Tilanne näytti siltä, että oli parempi kysyä, saako esitettä tarjota vai ei. Hän nyökkäsi ja ojensi kätensä. Annoin lapun miehelle, joka oli hetkeä aiemmin puhkunut raivosta. Kello oli jo lähemmäs iltayhdeksää, ja hän näytti todella uupuneelta. Yhtäkkiä rento hymy levisi miehen kasvoille, hän istahti autoonsa ja tutustui teemoihini.
Tässä yhdessä kohtaamisessa kiteytyy se, mikä tekee näistä vaaleista niin erikoiset. Ihmiset ovat uupuneita kaiken tietotulvan ja propagandan tykityksessä. Kuntalaiset kaipaavat oikeaa tietoa siitä, mistä aluevaaleissa on kyse.
Aluevaltuustot päättävät palveluverkosta ja siitä, missä terveyskeskukset ja muut palvelut sijaitsevat. Ensi sunnuntaina valitaan ihmiset, jotka tekevät päätöksiä Pohjois-Savon hyvinvointialueella sairaaloista, terveyskeskuksista, neuvoloista, vanhusten palveluista, hammashoidosta, palokunnista ja sairaankuljetuksista. Vaalien tulos ratkaisee, millaisella arvopohjalla näitä palveluja jatkossa tuotetaan.
Tässä vaiheessa vaalikamppailua soisi, että kaikki ehdokkaat tietäisivät, mihin he ovat lähteneet mukaan. Osalla ehdokkaista faktat tuntuvat olevan hukassa. Helsingin Sanomat tiivisti asian pääkirjoituksessaan (HS 15.1.) tähän tapaan: “...selvää on, että bensan hinta on todella kaukana aluevaaliehdokkaiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä sekä heidän tulevasta vallastaan.” On ymmärrettävä, mistä asioista aluevaltuustossa päätetään. Kyse on sote-asemista, ei bensa-asemista.
Jokaisen ehdokkaan velvollisuus on välttää väärän tiedon ja populistisen propagandan levittämistä. Erityisen tärkeää tämä on siksi, että uudistukseen kohdistuu epätietoisuutta. Äänestäjiä pitäisi kunnioittaa edes sen verran, ettei heitä johda tietoisesti harhaan.
TKI-asiantuntija, kirjastonhoitaja, kirjailija, yrittäjä
Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (sd.)