Mielipide: Kuka meitä hoitaa ja miten vuonna 2023?

Asukkaita koskettaa kysymys, onko joka kunnassa oma sote-keskus, keskitetäänkö palveluita isompiin kuntiin ja miten palvelut on saavutettavissa, mainitsee kirjoittaja. Antti Aho

Kirsi Moisander

Sote-maakunnat, eli hyvinvointialueet, käynnistävät toimintansa vuonna 2023. Tammikuussa pidettävissä aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueelle valtuusto ja sen jälkeen valtuutetuista valitaan hallitus. Näillä työrukkasilla hyvinvointialue käynnistää virallisen hallinnollisen valmistelutyönsä maaliskuussa 2022.

Hyvinvointialuetta on kuitenkin valmisteltu kussakin maakunnassa etukäteen viranhaltijoista koostuvilla valmistelevilla toimielimillä. Nämä ovat neuvotelleet poliittisten ryhmien kanssa hyvinvointialueen toimintamallista ja kokoonpanosta niin, että maaliskuussa aloittava valtuusto pääsee nopeasti tekemään työtään, tutustumaan organisaation vaihtoehtoihin ja talouden realiteetteihin sekä tekemään päätöksiä niin, että hyvinvointialue pystyy aloittamaan työnsä aikataulussa. Aikataulu hyvinvointialueiden valmisteluun on todella lyhyt, sillä niiden toiminta käynnistyy jo vuoden 2023 alussa.

Keskeisiä kysymyksiä hyvinvointialueiden valmistelussa on se, miten palvelut tullaan organisoimaan ja miten suurella rahoituksella palveluita pystytään tarjoamaan. Rahoitus tulee valtiolta, jonka vuoksi kuntien verotulosta noin 2/3 siirtyy valtiolle hyvinvointialueen ylläpitämiseen. Maakunnan asukkaita koskettaa kysymys, onko joka kunnassa oma sote-keskus, keskitetäänkö palveluita isompiin kuntiin ja miten palvelut on saavutettavissa? Talouden realiteetit tulevat myös uudessa rakenteessa vastaan. Maakuntamme sote-kulut ovat tällä hetkellä noin 1,1 miljardia euroa. Summa on suuri, mutta ei tule riittämään ikääntyvän, Suomen sairastavimman maakunnan tarpeisiin, jos toimintaa ei modernisoida ja kehitetä uusin toimintamallein.

Tulevaisuudessa myös hyvinvointimaakunnissa tullaan palveluita tuottamaan nykyistä enemmän etävastaanotoilla puhelimitse tai netin kautta sekä parantamalla ja lisäämällä digitaalisia palveluita.

Toimintojen kehittämisen yhteydessä on kuitenkin välttämätöntä muistaa ihminen ja inhimillisyys. Palvelut tulee olla saatavissa ja saavutettavissa, niiden laatu ja toiminta voi tarkoittaa lähipalveluiden vähenemistä joka ei kuitenkaan saa tarkoittaa palveluiden saavutettavuuden heikkenemistä. Hoitotakuun toteutumisen varmaistaminen ja valinnanvapauden tarjoaminen tarvitsevat yksityisiä palveluntuottajia täydentämään julkisia palveluita. Ikäihmisten inhimillinen hoiva ja palveluasuminen on myös varmistettava, ja se voidaan tehdä paitsi julkisilla myös yksityisten palveluntarjoajien tuottamilla palveluilla, niinpä kevyempään ja tehostettuun palveluasumiseen tulee rakentaa myös palvelusetelijärjestelmä.

Lopuksi ehkä yksi tärkeimmistä kehittämisalueista. Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteiskunnan keskeisiä kysymyksiä.

Jotta lapset ja nuoret pystyvät kasvamaan turvalliseen aikuisuuteen, heidän hyvinvointi- ja mielenterveysongelmiensa ratkaisuun on välttämätöntä keskittää voimavaroja ja osaamista. Yhdessä maakunta sen kykenee sen tekemään mutta samalla siihen tarvitaan meidän kaikkien yhteistä tekemistä, lapsista ja nuorista huolehtimista ja välittämistä.

aluevaaliehdokas (kok.)

Leppävirta

Kommentoi