Mielipide | Pienet yhteisöt lasten hyvinvointia tukemassa

Työmme puolesta tapaamme päivittäin huonosti voivia lapsia, joita suurissa ryhmissä haastavat keskittymisen pulmat, aistiherkkyydet ja niistä johtuen käyttäytymisen haasteet. Ympäristöt, joissa lapsi päivänsä viettää ovat usein liian kuormittavia.

Olemme kiertäneet lukuisten kuntien päiväkodeissa ja kouluissa. Kokemuksemme pienistä ryhmistä ovat positiivisia. Lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi, saa kasvaa turvallisesti ja tuetusti.

Työssämme asiakkaiden määrä on kasvanut merkittävästi, lapset voivat huonosti. Pieniä kouluja ja päiväkoteja suljetaan ja lapset sijoitetaan isoihin ryhmiin, ryhmäkoot kasvavat, luokkatilat pienenevät. Jakotiloja ei useinkaan ole ja lapsen on pärjättävä ympärillä vallitsevassa hälinässä.

Pienten yhteisöjen puolesta puhuu myös tieteellinen tutkimus. Positiiviset vaikutukset näkyvät niin keskittymisessä, mielialassa, stressitasoissa, sosiaalisissa suhteissa, luovuudessa kuin fyysisessä aktiivisuudessa.

Pienillä kouluilla on todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen. Yhteisöllisyys, turvallisuus ja yhteistyötaidot tuovat hyviä oppimistuloksia, joiden hyödyt kantavat jatko-opintoihin asti, etenkin huono-osaisilla oppilailla.

Heterogeeniset ryhmät vahvistivat myös tehokkaammin lasten sosiaalisia taitoja.

Myös luonnon läheisyyden on havaittu kehittävän luovuutta ja ratkaisutaitoja.

Leppävirran kylien pienet koulut ja päiväkodit ovat ainutkertaisissa miljöissä tukemaan myös akateemisia taitoja.

Tutkimustiedon mukaan kyläkoulujen lakkauttaminen autioittaa maaseutua eikä ole lapsi- tai perhepoliittinen ratkaisu. Leppävirta määrittää strategiassaan olevansa lapsi ja perheystävällinen kunta, joka panostaa hyvinvoinnin edistämiseen. Valitettavasti päätökset eivät ole linjassa näiden tavoitteiden kanssa. Taannoin valtuuston kokouksessa kuultiin väittämiä puolesta ja vastaan Sorsakosken koulun jatkosta – lasten hyvinvoinnin näkökulmasta emme näitä allekirjoita. Kokouksen päätös Sorsakosken koulun lakkauttamisesta oli surullinen ja päätöksen vaikutukset ylettyvät pitkälle.

Kustannuslaskelmat ovat hankalia toteuttaa luotettavasti. Kiistatta voidaan todeta huonosti voivien lasten tulevan kalliiksi, tarkasteltuna sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita puhumattakaan muista liitännäisongelmista. Laskelmia ei voida tehdä vain tässä hetkessä.

Nykyinen sote-ammattilaisverkosto ei pysty hoitamaan kasvavaa määrää huonosti voivia lapsia, työntekijöitä joudutaan lisäämään niin lastensuojeluun, kuntoutuspalveluihin kuin erityisopetukseen.

Kuinka tämä yhtälö hoidetaan?

SI-toimintaterapeutti, neuropsykiatrinen valmentaja

toimintaterapeutti, terveyden edistämisen YAMK