Maksumuuriin törmää aika usein. Minä törmään siihen kahta kautta.
Toinen on se, kun selailen päivittäin eri lehtien uutisia lähinnä sosiaalisesta mediasta. Klikkaan juttua, ja sitten huomaan, että se on tarkoitettu tilaajille. Joskus olen tilannut, joskus en.
Toinen on se, kun Soisalon Seudun uutisista kiinnostuneet kysyvät, miksi juttu on maksumuurin takana. Toisin sanoen, tämän lehden digipuolella olevan jutun pääsee lukemaan, jos on lehden tilaaja.
Tätä ajatusta avaan nyt hieman.
Soisalon Seudun perustamisesta tulee ensi syksynä kuluneeksi tasan 60 vuotta. Kalevi Tolonen huomasi Leppävirralla paikallislehden mentävän aukon. Uutisia, varsin perinpohjaisiakin, toki Leppävirralta lehdissä riitti. Warkauden Lehti oli ahkerasti Leppävirran juttuapajilla ja päätoimittaja Kyösti Taanila tunsi hyvin leppävirtalaiset. Savon Sanomissa oli luonnollisesti paljon palstatilaa Leppävirran asioille. Vanha ja perinteikäs Savo-lehti oli Kuopiossa yhä olemassa, joskaan ei enää varsin voimissaan. Kansan Sana taittoi sitkeästi peistään. Kun vanhojen valokuvien yhteydessä on monesti mainittu Einari Pursiaisen nimi, niin mainitaan nyt tässäkin. Hän oli useiden lehtien uuttera avustaja. Toki avustajia oli Leppävirralla muitakin.
Paikallislehti puuttui, ja sen aukon täytti Kalevi Tolonen Leppävirta-lehdellä. Tilattavana tämä vuonna 1980 Soisalon Seuduksi muuttunut julkaisu on ollut alusta asti.
Paperilehden tilaaja ei törmää verkossa maksumuuriin.
Maksumuuri on ollut siis olemassa aina. Lehden on saanut postilaatikkoonsa tilaushintaa vastaan.
Soisalon Seudun verkkosivut uudistuivat viime vuonna perin pohjin. Kaivattu uudistus merkitsi muutosta myös netissä. Uutisia ja muuta sisältöä tehdään verkkoon suurin piirtein päivittäin, uutiset mahdollisimman tuoreeltaan. Verkko ei ole paperilehteä täydentävä tuote, vaan kyse on ajassa elävästä uutispalvelusta ja sisällöntuotannosta. Se houkuttelee myös uusia tilaajia, mikä toki lämmittää meidän tekijöiden mieltä.
Verkon tarjonta on paperilehden lailla maksullista. Mielipideaineistot ovat tällä erää vapaasti luettavissa, ja sama pätee joihinkin uutisiin. Pääsääntöisesti kaikki on kuitenkin maksullista. Haluamme tarjota tilaajillemme muita enemmän.
Tuotettu sisältö maksaa maitopurkissakin ja leipäpussissa. Ei kukaan mene kauppaan vaatimaan ilmaista ruokaa.
Mainitaan se vielä tässä, että paperilehden tilaaja ei törmää verkossa maksumuuriin. Jokaisella, jolle tulee paperinen Soisalon Seutu tilattuna, on olemassa tunnukset joita käyttämällä saa enemmän vastinetta maksamalleen tilaukselle.