Toimittajalta: Vaaliähky saa vatsan sekaisin

Teemu Palkeinen

Suomi liittyi 26 vuotta sitten Euroopan Unioniin. EU-jäsenyyden myötä joka viides vuosi pidetään surullisenkuuluisat eurovaalit. On suorastaan häpeällistä, kuinka arkemme kannalta niinkin tärkeissä vaaleissa äänestysprosentti pyörii Koskenkorvan lukemissa. Tosin eipä kesän kuntavaalien äänestysprosentissa ollut yhtään enempää kehumista, ja niissä sentään ehdokkaat ovat äänestäjien naapureita, ystäviä ja sukulaisia.

Ensi vuoden alussa jo ennestään täyteen vaalikalenteriin ahdetaan aluevaalit, joissa valitaan edustajat uusien hyvinvointialueiden valtuustoihin. Ei tarvitse olla koulutukseltaan oikeustieteiden tohtori tajutakseen, että jo eurovaalien keskimääräisen äänestysprosentin ylittäminen olisi LeKi-75:n liiganousuun verrannollinen ihme. Valtavasta kansallisesta merkityksestään huolimatta aluevaalit tuskin kiinnostavat vaalikarjaa. Sote on etäinen ja byrokraattinen asia, josta aniharva tietää juuri mitään muuta kuin että uudistus on junnannut paikoillaan vuosikaudet. Yli kahdenkymmenen asteen pakkasessa on korkea kynnys lähteä äänestyspaikalle äänestämään tavallaan tyhjää.

Mutta miten äänestysaktiivisuus sitten saataisiin ylöspäin? Ainakin aluevaalien kohdalla on tajuttu, että ne kannattaa yhdistää kuntavaaleihin. Kuntavaalit ovatkin vaikeampi kysymys. Jos tuttujen äänestäminen ei houkuta, niin mikä sitten? Herääkin kysymys, onko juuri tuttavallisuus kuntavaaleissa ongelma. Toisin sanoen äänestäjät kokevat, ettei mikään muutu, vaikka äänestäisi avaruusolentoja kunnanvaltuustoon. Olisin valmis harkitsemaan kausirajoituksia: esimerkiksi kolmen valtuustokauden jälkeen täytyisi olla yksi kausi poissa. Näin ainakin naamat vaihtuisivat, politiikasta en tiedä.

Nyt kun valtionvelka tuntuu olevan vain numero, tulisiko sitä kohdentaa äänestysprosentin kasvattamiseen? Ei ole sattumaa, että kaikkein herkimmin kotiin jäävät nuoret ja pienituloiset äänestäjät. Heille – ja tasapuolisuuden nimissä tietysti jokaiselle muullekin – esimerkiksi maksusitoumus voisi olla hyvinkin toimiva houkutin. Aika monella opiskelijalla on vaalisunnuntaina pää kipeä ja rahat loppu. Jos äänestämällä eduskuntavaaleissa saisi maksettua alkavan viikon ruuat, ei pikku jomotus olisi mikään este.

Maksusitoumuksia ei toki rahoitettaisi pelkästään velalla. Käyttörahaa saataisiin esimerkiksi lopettamalla presidentinvaalit. Nykyisillä valtaoikeuksillaan presidentti on käytännössä karhu, joka nukkuu miltei koko vuoden talviunta herätäkseen Linnan juhlien kättelyyn. Kuitenkin juuri presidentinvaaleissa kansa äänestää innokkaimmin. Jotain on siis pahemman kerran rikki poliittisessa muistissamme. On aika ryhtyä korjauksiin ja vähentää vaalien buffettia poistamalla siitä pannukakut. Näin jää tilaa itse pääruualle.

M iten äänestysaktiivisuus sitten saataisiin ylöspäin?

Kommentoi