Päätoimittajalta: Kouluverkkopäätökset ovat vielä omissa käsissä

Antti Aho

Antti Aho

Tässä aluevaaleja odotellessa voidaan vaikka mietiskellä sitä, että maakunnallinen sote voi hyvinkin olla ensiaskel sille, että seuraavaksi kuntien harteilta lähtee koulutoimi. Organisaatio on kohta valmiina, arvatenkin semmoinen etäinen ja jähmeä, kuten ne maakuntatasolla tapaavat olla.

Sieltä pitemmän matkan päästä saadaan sopivasti etäisyyttä kouluverkkoon.

Sitä ennen päätöksiä tehdään täällä paikallistasolla. Sotea on vatvottu ja pureskeltu niin paljon, ettei asia herätä juuri minkäänlaisia intohimoja. Tilanne on tämä siitä huolimatta, että jokainen tarvitsee terveyspalveluja jossakin vaiheessa elämäänsä.

Koulujen kanssa on toinen juttu, vaikka veronmaksajilla on koulut jo käyty ainakin perusopetuksen osalta. Koulun penkillä saattaa istua omia lapsia tai lapsenlapsia. Koulu nähdään myös oman kylän kehityksen kannalta tärkeänä asiana. Tämä selittää esimerkiksi sorsakoskelaisten mielipiteet, kun oman koulun tulevaisuuden puolesta ottivat tiukasti kantaa muutkin kuin valitettavan harvalukuiset lapsiperheet.

Kun ensi vuoden talousarviota pusketaan ahtaaseen raamiin, saa kunnanvaltuusto pureskeltavaa Soisalon koulun muodossa. Valistunut arvio on, että enemmistö kannattaa viipalekoulua Konnuslahteen. Sellainen ratkaisu antaa pelivaraa katsoa, mihin suuntaan kehitys kehittyy.

Yksimielistä näkemystä ei ole odotettavissa. Huono juttu on se, että kylien mielipiteet menevät vastakkain.

Yksimielistä näkemystä ei ole odotettavissa.

Kuluvan vuosikymmenen oppilasennuste sisältää suuren huolen. Perusopetuksesta hupenee noin sata lasta eli hyvinkin parin kyläkoulullisen verran. Leppäkertun koulussa tulee olemaan aaltoliikettä. Oravikoskella kynnet pitävät paremmin kuin Timolassa.

Timolassa saattaa olla kyse siitä ilmiöstä, että sinne aikoinaan rakentaneet ja asettuneet ovat lapsensa jo tehneet ja kasvattaneet. Asujaimisto ei uusiudu niin, että se riittäisi syöttämään koulua vuosi toisensa jälkeen tasavahvalla oppilasmäärällä.

Oravikoskella tilanne on parempi. Tässä viime viikkoina, kun näkymät ovat tulleet puheeksi yhden jos toisen kanssa, on mieleen hiipinyt ajatus siitä, olisiko Leppävirran kunnan pitänyt tehdä jossakin vaiheessa silti toisenlaisia valintoja.

Joroinen osasi tontti- ja kaavoituspolitiikallaan kehittää Kuvansin Varkauden kupeeseen ikään kuin Varkauden kaupunginosaksi. Leppävirralla ei Timolassa ollut omaa maata vastaavalla tavalla käytössä.

Olisiko Paukarlahti ollut liian kaukana Kuopiosta taajempaa asutusta ja uutta omaa koulua varten kuopiolaisten vahvemmaksi houkuttimeksi? Oravikoskea tämä tietysti olisi rokottanut, mutta valintoja on aina tehtävä.

Nyt se juna on jo mennyt, mutta ainahan voi pohdiskella muutakin, kuin sitä perusopetuksen järjestämistä maakuntatasolla, jolloin koulupäätöksiä tehdään jo paljon kauempana kuin nyt.

Kommentoi