Lapsuudenkodissani ei ruokaa jäänyt koskaan; isä söi kaikki tähteet viimeistä myöten. Hän oli kasvanut niukkoina aikoina monilapsisessa perheessä, eikä sietänyt tuhlausta. Vanha kansa tiesi, että ruoan haaskaaminen on synti, eikä siihen ei ollut varaakaan.
Löydän joskus omastakin jääkaapista kuivahtaneita juustonkantoja, nahistuneita vihanneksia tai homehtuneita oliiveja – kyllä nolottaa kantaa niitä kompostiin. Suuri osa meistä elää yltäkylläisyydessä, jossa ruokaa ostetaan yli tarpeen, parasta ennen -päiväyksiä noudatetaan liiankin tarkkaan, vanhentuvaa tai ylijäänyttä ruokaa heitetään jopa kaatopaikoille. Samaan aikaan maailmassa ja myös Suomessa on ihmisiä, joille jokapäiväinen ruoka ei ole itsestäänselvyys.
Suomen kotitalouksissa menee vuosittain hukkaan reilusti yli sata miljoonaa kiloa ruokaa eli yli 20 kiloa syöjää kohden. Kaikkiaan tuotantoketjussa häviää yli 350 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ravintoa. Maataloustuottajien, elintarviketyöläisten tai kokkien työtä ei arvosteta heittämällä ruokaa roskiin vaan nauttimalla niistä. Jokainen poisheitetty elintarvike ja ruoka-annos on turhaan tuotettu ja valmistettu.
Maailman mittakaavassa kolmannes viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruoan tuottamiseen, joka lopulta jää käyttämättä. Tällä määrällä ruokaa ravitsisi helposti maailman nälkäänäkevät. Lisäksi ruoantuotanto on yksi isoimpia ilmastokuormituksen aiheuttajia – siksi tuotanto pitää hyödyntää mahdollisimman tarkkaan eikä aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta hukkaan heitettävällä ruoalla.
Ruoan tuotannossa, kuljetuksessa ja varastoinnissa on jo kiinnitetty huomiota asiaan; ravintolat, ruokalat ja laitoskeittiöt ovat vähentäneet hävikkiä monin keinoin. Ensisijaista onkin estää hävikin syntyminen. Lisäksi on syntynyt tapoja myydä edelleen ylijäävää ruokaa tai lahjoittaa niille, jotka sitä tarvitsevat. Silti tässä on vielä tehtävää, ja julkisyhteisöjen, kuten kuntien, seurakuntien sekä valtion laitosten, on näytettävä esimerkkiä.
Teimme vasemmistoryhmänä viime keväänä aloitteen Leppävirran kunnan ateriapalveluista ylijäävän ruoan myymiseksi tai lahjoittamiseksi. Aloitevastauksessa kuvataan niitä toimia, joita hävikin vähentämiseksi ateriapalveluissa on jo tehty tai voitaisiin tehdä; ruoan lahjoittaminen tai ulosmyynti nähtiin kuitenkin hankalaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi. Kunnanhallitus palautti asian jatkovalmisteluun ruoan lahjoittamisen osalta. Toimia siis odotellaan.
Jokainen poisheitetty elintarvike ja ruoka-annos on turhaan tuotettu ja valmistettu.
Vanha kansa oli oikeassa. Edelleen on väärin heittää ruokaa pois. Eikä ihmiskunnalla edelleenkään ole siihen varaa. Jokainen voi vaikuttaa omassa keittiössä, työpaikalla tai luottamustehtävissään.
Kirjoittaja on leppävirtalainen kunnanvaltuutettu (vas.)