Valtuustokausi on alkanut yhtä jalkaa ensi vuoden talousarvion laatimisen kanssa. Kunnanhallitus on omalta osaltaan käsitellyt talousarviokehyksen. Hallintokunnilla on edessään kova työ saada menot ja tulot puserrettua ahtaaseen raamiin, joka ei ensi vuodelle ihmeitä lupaile. Sen jälkeen kunnanhallitus saa eteensä budjettiesityksen, josta viimeisen sanan sanoo sitten valtuusto kokouksessaan joulukuussa.
Suurelle joukolle päättäjistä kyseessä on ensimmäinen kerta päästä vaikuttamaan talousarvioon. Monelle se saattaa avata silmät talouden lainalaisuuksista ja niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kunnan talouteen ilman että niille voisi valtuustosalissa tai kunnantalon kokoushuoneissa tehdä mitään. Lisäksi korona osoitti sen, että maailmassa on täysin ennustamattomia muuttujia. Moniin tekijöihin voi vaikuttaa, ja niihin onkin syytä tarttua. Mitä isommista ratkaisuista on kyse, sitä kauempana pitää katseen olla. Vuoden tai kahden perspektiivillä on hankala rakentaa mitään pysyvää.
Raamissa tavoitellaan ylijäämää. Vajaa neljännesmiljoona ei ole paljon, mutta tavoite on kuitenkin oikealla puolella. Kunnan on tehtävä plusmerkkisiä tilinpäätöksiä, jos päättäjillä on halu turvata asukkaille laadukkaat peruspalvelut ja pitää rakennukset ja kadut kunnossa. Edessä on mittavia investointeja, ja korjausvelkaa on niin paljon ettei sitä kurota umpeen ilman että katsotaan mistä luovutaan ja mihin panostetaan.
Kuluvana vuonna verotulot ovat kehittyneet arvioitua suotuisammin, mutta taustaa vaanii iso ja pitkäkestoinen ongelma, joka nakertaa tulopohjaa koko ajan huterammaksi. Veronmaksajia on vuosi vuodelta vähemmän. Veroruuvin kiristäminen auttaa vain hetken, jos rakenteet pysyvät ennallaan eikä lisää maksajia tule.
Mitä isommista ratkaisuista on kyse, sitä kauempana pitää katseen olla.