Pääkirjoitus: Paikkajakoon tarvitaan selkeämmät säännöt

Uusi valtuustokausi on alkanut, uudet luottamushenkilöt ovat aloittaneet tehtävissään. Kesäkuussa järjestettyjen kuntavaalien jälkeiset asetelmat ovat herättäneet keskustelua monissa kunnissa, näin myös Leppävirralla.

Paikkajako määriteltiin suurimpien ryhmien sanelemana, kuten se tavanomaisesti on tehty. Leppävirralla paikkoja menettäneet keskusta ja sosiaalidemokraatit viitoittivat tämän kauden paikkajaon. Tähän ryhmittymään mukaan tulivat myöhemmin myös vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. Ainoina ryhminä paikkamääräänsä kasvattaneet perussuomalaiset ja kokoomus jäivät rannalle.

Vastaavanlaisia liittoumia on nähty kuntavaaleissa aiemminkin. Tällaisia koalitioita on täysin mahdollista muodostaa, kun vaan enemmistö saadaan ryhmittymän taakse. Päivänselvää on, että osattomiksi jääneitä ryhmiä menettely ärsyttää. Tästä käytiin keskustelua valtuuston ensimmäisessä kokouksessa reilu viikko sitten.

Asia on noussut keskusteluun monessa muussakin kunnassa, esimerkiksi Kuopiossa ja Varkaudessa. Pisteytysmenetelmästä, missä kaikki puolueet ovat paikkajaossa tasapuolisesti mukana äänimäärien perusteella, on hyviä kokemuksia Espoota ja Oulua myöten. Muitakin tapoja on. Kunnallispolitiikassa ei ole oppositiota, vaan kaikki ovat samalla puolella. Siksi kaikkien pitäisi päästä istumaan yhteiseen neuvottelupöytään. Yhdenkään ryhmän osaamista ei ole syytä jättää käyttämättä.

Kuntavaalien äänestysprosentti on Leppävirralla surullisen huono, eikä sille ole ennustettavissa kohennusta, jos äänestäjät kokevat, ettei heidän äänellään ole painoarvoa. Jos vaaliliittoja muodostetaan, niistä on kerrottava julkisesti hyvissä ajoin ennen vaaleja ja lisättävä tällä tavoin läpinäkyvyyttä.

Kaikkien pitäisi päästä istumaan yhteiseen neuvottelupöytään.

Kommentoi