Väestökadon vaivaaman Itä-Suomen valonpilkahduksia ovat elävät ja tulevaisuuteen katsovat kylät, joista Leppävirta on tunnettu. Pohjois-Savon vuoden kylän tunnustus on osunut Leppävirralle neljästi, tuoreimpana tapauksena Timola, missä kylätoiminnassa riittää virtaa. Talkoohenki on sekä palkintoperusteiden että kyläläisten mukaan voimissaan, ja Timola koetaan viihtyisäksi asuinpaikaksi.
Eläville kylille ominaista on niiden sijainti liikenneväylien tuntumassa tai taajamien läheisyydessä, ja Timolassa jos missä nämä tunnusmerkit täyttyvät. Palvelut ovat verraten lähellä, mutta maaseutumainen asuminen on yhtä lailla vetonaula.
Kylien houkuttelevuutta ja tulevaisuuden elinmahdollisuuksia pyritään tehostamaan kaavoituksella, joka Timolassa on nyt ajankohtainen asia. Timola on aina elänyt Varkaudesta. Leppävirran kunnalta oli loistoajatus tarjota Timolasta väljiä asuintontteja siihen aikaan, kun Varkauden kaupunki kaavoitti ahtaasti.
Mitä pontevammin kylä pohjustaa tulevaisuuttaan, sen turvatummat ovat sen elinmahdollisuudet. Kylän kehittäminen sen omilla ehdoilla on avainsana. Tällöin kukin kylä säilyttää ne tietyt ominaispiirteensä, jotka tekevät siitä persoonallisen ja vetovoimaisen muiden joukossa. Asukkaiden aktiivisuus on ratkaiseva tekijä. Kuntavetoisena ei yksikään kylä elä.
Kylä, joka houkuttelee uusia asukkaita, jotka taas saavat elantonsa lähiseudulta, pysyy vetovoimaisena myös tulevaisuudessa ja saa äänensä kuuluviin. Kylien kehittäminen laajasti ajatellen eli kuntarajoihin katsomatta, on oikea ja kauaskantoinen ajatus.
Timolan kehittämisessä onkin syytä tarkastella rajan mahdollisesti muodostamia esteitä asukkaiden arjen helpottamiseksi.
Asukkaiden aktiivisuus on ratkaiseva tekijä.