Mielipide: Konnuksen karut maat ja Koiruksen talviverkot – Mistä paikannimet ovat oikein peräisin?

Väyläalus Letto saapui Konnukseen viisi vuotta sitten avatessaan syväväylää myös Koiruksen poikki. Juha Poutanen

Ilmari Kosonen

Paikannimissä on silloin tällöin sellaista vanhaa sanastoa, jotka eivät oikein aukea nykykansalle. Sanoja, joita etevimmätkään kielentutkijat eivät osaa selittää oikein.

Leppävirran kirkonkylän pohjoispuolella on Konnuksen kanava; pohjoispuolellaan Konnusvesi ja järvialue Koirus.

Jo 1561 asiakirjoissa mainittiin nimet Connuslahden pelto, Konnuslahden Taifwal, Konnus Niemi, Konnus Salo. Sitten 1620-luvulla Kånnuslax Byij, Konnus lahen taifuall, Konnus Neemen tyfui, Konnus Salo luhta.

Mitä on tuo kummallinen Konnus-nimissä?

Kauan suomenkielen professorina Joensuussa toiminut ja paikannimistä omia kirjojaankin kirjoitellut prof. Alpo Räisänen kirjoitti Virittäjä-lehteen 1/ 2009 mielestään tyhjentävän selityksen Konnuksen nimestä. Kirjoitti nimien pohjautuvan sanaan konna. Tarkoittaen, että joku on joskus harjoittanut Konnuksessa ilkivaltaa, konnuutta ja siitä nimi Konnus paikalle.

Koirus on noin 15 kilometriä pitkä järvialue Oravikosken ja Paukarlahden kylien itäpuolella. Sitten on vielä erikseen järvi Ylä-Koirus Oravikosken kylän sisämaassa. Laskujokena Mertajoki Kotalahden kaivosalueen läpi Koirukseen.

Konnuslahden kylällä on kyllä viljavia maita, mutta lahti sai nimensä sijainnistaan karukkojen vesireitin takana.

Vuonna 1561 asiakirjoissa nimet mainittiin muodoissa Koijros jerffuen randa ja1620-luvulla Kåirus Järfuen Sifw, Kåirus laxi.

Räisänen selitti, että myös nimi Koirus on tullut siitä, että joku on harjoittanut järvellä koiruuksiaan eli ilkivaltaa. Onko kysymys ollut kalarosvoista vai mistä, ei Räisänen osannut selittää.

Onko arvostetun professorin selityksiin uskottava?

Nimessä Konnus on tarkemmin tutkien maaperäsana. Jota tuo professori ei suostunut katsomaan sanakirjasta. Viron kielessä on ja suomen kielessäkin oli sana kond. Taivutus Konnu-, Konnus-, Konne-, Konni-, Kone-, Kontu-, Konia jne paikannimissä tarkoittaa yksinkertaisesti ’karua maata’.

Konnuksen kanavan rantamaat kun olivat niin kovasti kivikkoisia eivätkä kelvanneet vanhalle kansalle kaskimaiksi. Siitä he sanoivat paikkaa nimellä Konnus. Siis ’Karukko’.

Konnuslahden kylällä on kyllä viljavia maita, mutta lahti sai nimensä sijainnistaan karukkojen vesireitin takana. Saamenkielen tutkija Ante Aikio esitti Suomalaiseen paikannimikirjaan 2007 nimen Konnevesi selityksenä että nimessä on saamen sana konte tarkoittaen ’metsäpeuraa’. Mutta sekin selitys on virhe. Vanha kansa kun Lapissakin sanoi metsäpeuroja nimityksellä konte.

Mutta sanoi siksi, että käytti metsäpeurojen elinmaita eli ’karujen maiden’ nimitystä konte kiertoilmaisunimityksenä tuolle tavoitellulle riistaeläimelle. Merkittävien riistaeläinten virallisia nimiä ei sanottu ääneen, jotta otus ei kuule vainoajien vainoavan sitä eikä pakene tavoittamattomiin.

Leppävirran Koirus-nimien lisäksi Suomen järvillä on kymmeniä muitakin Koira-, Koiro-paikannimiä. Niillä ei ole yhtään mitään tekemistä tuon professorien esittämien koiruuksien eli ilkivaltatekojen kanssa. Jo Gustav Renvall esitti Suomalaisessa sanakirjassaan 1827 sanan koirio ja sana tarkoittaa ’talviverkkoa’.

Vanha kansa Leppävirralla oli jo varhain niin viisasta ja taitavaa, että osasi kalastaa verkoilla talvisin jään alta. Saatiin katovuosinakin kalaa järvestä talvellakin. Ei kuoltu nälkään kuten muualla tyhmempi kansa kuoli pois.

Vanha kansa on aina ollut sanankäytössään paljon etevämpää kuin laiskat kielentutkijat osaavat ymmärtää.

metsänhoitaja, matkailuopas

Sampo-akatemia

Enonkoski

Kommentoi