Mielipide: Vuodeosaston lakkautus on huono päätös

Kirjoittaja on huolissaan vuodeosasto 2:n toiminnan lopettamisesta. Antti Aho

Huolestunut omainen

Leppävirralla ollaan lopettamassa toimiva ja tarpeellinen vuodeosasto 2. Hoidossa olevat asukkaat siirretään sinne, missä paikkaa vapautuu. Vaikkapa Pielavedelle, kymmenien jopa sadan kilometrin päähän kotoa.

Missä on inhimillisyys ja kunnioitus vanhuksia kohtaan?

Paikka saattaa olla yksityinen hoitokoti, koska kunnan ylläpitämät hoitopaikat ovat täynnä eikä paikkoja ole.

Kaikkihan tietää yksityisten hintatason. Maksut ovat korkeat eikä pienet eläkkeet riitä asumiseen ja hoitoon niissä.

No, kunta tarjoaa palveluseteleitä, joilla katetaan kustannukset. Siis kunta maksaa yksityiselle hoitokodille ja asiakas saa ympärivuorokautisen hoitopaikan.

Miksi tuetaan yksityisiä ja rahat siirretään omistajien suuriin taskuihin? Onko päättäjät osakkaina ja tuloksen jakajina? Näinhän varmistetaan rahavirtojen vuolaus. Hoitoa tarvitsevia vanhuksia tulee jatkuvasti ja heidän ohjaamisensa kunnan toimesta yksityisiin hoitokoteihin takaa ehtymättömän eurojen virran.

Missä on inhimillisyys ja kunnioitus vanhuksia kohtaan?

Hoitajat irtisanotaan ja tilat kai jäävät tyhjilleen. Puhutaan säästöistä, kun laitospaikkoja vähennetään. Kuitenkin rahaa on siirtää yksityisille toimijoille.

Miten olette ajatelleet järjestää tulevaisuudessa vanhusten ja muistisairaiden hoidon, jos paikkoja vähennetään, kuten suunnitelmissa on?

Kotihoito ei ole ratkaisu ongelmaan. Kotihoidossa on jo nyt liian paljon liian huonokuntoisia hoidettavia ja liian vähän hoitajia, Aikaa ei ole hoidettaville. Lääkkeet kippoon, ruoka lautaselle juoman kera. Kehotus: Käy syömään ja hoitaja painaa oven perässään kiinni. Kiire seuraavaan paikkaan. Ruoka löytyy syömättömänä lautaselta seuraavalla käynnillä.

Oletteko päättäjät tyytyväisiä hoidon tasoon? Haluatteko omalle rakkaalle läheiselle samanlaista hoitoa? Tai kenties itsellenne joku päivä, kun sairastutte muistisairauteen.

Muistisairas jää liian usein oman onnensa nojaan. Sairas ei osaa enää huolehtia itsestään. Syöminen ja juominen unohtuu, kun nälän ja janon tunne häviää sairauden edetessä. Pikainen hoitajan käynti ei turvaa sairaan kotona pärjäämistä.

Kunpa päättäjät ottaisivat huomioon nämä heikoimmat lähimmäisemme ja huolehtisivat heille hyvän ja laadukkaan hoidon.

Elämän pitäisi olla elämisen arvoista loppuun saakka.

Pahalta tuntuu kaikkien vanhusten puolesta. Näin heitä kiitetään ja kunnioitetaan työstä, jota ovat aikanaan tehneet Suomen ja meidän kaikkien puolesta.

Kommentoi