Talouden kanssa on aina tasapainoiltava, vaikka olisikin jo hyväksytty tasapainotussuunnitelma. Kuntatalouden lihavat vuodet ovat haikea muisto, joka ei enää lämmitä.
Tilinpäätös voi koronatukien muodossa yllättää vielä iloisesti, mutta eiköhän se siitä tasaannu, kun Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri paikkaa koronan aiheuttamaa talousvajettaan ja muistaa jäsenkuntiaan lisälaskulla.
Kouluasiat ovat päättäjille usein kipeämpiä kuin sote-puolen jutut, jotka koskettavat useampia kuin kouluasiat, ja joissa liikkuu iso raha.
Valtuusto jakautui melko lailla kahtia, kun se äänestyksen jälkeen antoi Sorsakosken koululle kahden vuoden jatkoajan. Helpommin syntyi päätös laadituttaa suunnitelma Soisalon uudesta koulusta.
On epähienoa arvuutella, missä määrin tasapainotussuunnitelmasta lipsuttiin lähestyviä vaaleja silmälläpitäen. Monella on aito huoli Sorsakosken tulevaisuudesta.
Kouluverkkoratkaisuja ei pääse silti karkuun. Uusi valtuusto joutuu päättämään näillä näkymin nykyistä huomattavasti rajummasta talouskuurista, mikäli verotulojen kehitys on mitä on, infran korjausvelka kasvaa ja vanhusväestön osuus nousee raketin lailla.
Sitä ihmettelen, että Leppäkertun koulua jaksetaan arvostella.
Kouluasiat eivät Leppävirralla ole kuitenkaan kaikista kurjimmissa kantimissa. Lukio saatiin loppujen lopuksi hyvin Kivelään. Kirkonkylässä, Oravikoskella ja Timolassa on uudet ja toimivat tilat. Kyläkoulujakin on, toisin kuin monessa muussa kunnassa.
Sitä ihmettelen, että Leppäkertun koulua jaksetaan arvostella. Varsinkin sellaiset arvostelevat, joilla ei ole siellä omia lapsia.
Koulu on nyt siinä, ei se siitä siirry. Leppäkertun koulu on viimeisenä käytössä, jos kouluverkkoa joudutaan supistamaan kaavailtua rajummin. Toiseksi viimeinen on Oravikoski, sillä nykyisen ennusteen mukaan Timolassa joudutaan laittamaan ovet lopullisesti säppiin ennen sitä.
Saa nähdä, milloin valtuusto joutuu näitä asioita pohtimaan. Ensi kaudella? Ensi vuosikymmenellä?
Toivon hartaasti, ettei tällaisia päätöksiä tule esityslistalle missään vaiheessa. Huolestuttavaa on, ettei väestökehitys osoita pitkällä tähtäimellä sellaisia merkkejä, joiden mukaan nykyisen laajuista kouluverkkoa voitaisiin tulevaisuudessa pitää.
Rahat ja lapset loppuvat. Maaseudun uudet asumisratkaisut -hanke ja vastaavat ovat hyviä jarruja vääränsuuntaiselle kehitykselle. Etätöissä on mahdollisuus. Pelkästään niillä ei voimakasta virtaa tammeta saati käännetä. Maahanmuutto olisi käänteentekevä ratkaisu, edellyttäen, että muuttajille olisi työpaikat, ja halu asua tällä seudulla.
Näyttää vaan valitettavasti siltä, ettei sellaisia käänteitä ole lähivuosina näköpiirissä. Sorsakosken jatkoaika jää väliaikaisratkaisuksi ja Soisalon uuden koulun suunnitelma suunnitelmaksi suunnitelmien joukkoon, jos ihmeitä ei tapahdu. Toivottavasti tapahtuu.