Pääkirjoitus: Senioriliikunnan säästöt kostautuvat lisäkuluina

Ikäihmisten liikuntamahdollisuuksista on virinnyt Soisalon Seudun mielipidesivulla ja sosiaalisessa mediassa innokas keskustelu, jonka laukaisijana oli Eläkeliiton paikallisyhdistyksen kannanotto joulukuussa. Vuosien mittaan tutuksi tullut ja hyväksi havaittu senioriliikuntakortti ei ole sitä mitä ennen, kun liikuntapalvelujen järjestämistä on siirretty kunnalta Sisä-Savon kansalaisopistolle. Aiemmin Leppävirran kunnan liikuntapalveluiden tarjoamat seniorijumpat siirtyivät syksystä lähtien kansalaisopiston kurssitarjontaan.

Seniorijumppakortilla jumppiin osallistuva ilmoittautuu jumppaan kansalaisopiston kurssille. Kortinhaltija ei voi pelkästään kortin ostamalla liikkua enää rajattomasti kuten aiemmin, vaan nyt jokainen ohjattuun liikuntaryhmään haluava joutuu maksamaan ryhmäkohtaisen maksun erikseen.

Pari-kolmekymppiä per ryhmä ei kuulosta äkkiseltään isolta summalta, mutta kympeistä kertyy nopeasti satasia, jotka tuntuvat myös eläkeläisen lompakossa. Jos eläke menee vain välttämättömään, jätä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen helposti sivuun.

Aiempi käytäntö on koettu hyväksi. Leppävirran liikuntapalvelut ovat tarjontansa puolesta maaseutukuntien kärkipäätä, ja moni kaupunkikin jää helposti jalkoihin. Seniorikortilla on liikuntapalveluja käytetty ahkerasti.

Liike on tunnetusti lääke. Mitä enemmän kansalaiset liikkuvat omasta halustaan ja liikunnan riemusta, sen terveempiä he ovat. Liikunta vaikuttaa myös mielialaan ja henkiseen vireyteen, ja ryhmäliikunnan sosiaalinen merkitys on kiistaton.

Kynnystä liikuntapalveluiden käyttöön on entisestään madallettava eikä suinkaan nostettava. Liikuntapalveluista säästäminen kostautuu ennen pitkää isoina laskuina sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla ne murentavat tehokkaasti mielikuntaa vireästä ja liikkuvasta kunnasta.

Kynnystä liikuntapalveluiden käyttöön on entisestään madallettava eikä suinkaan nostettava.

Kommentoi