Savon Voima Verkko rahastaa asiakkaita ylisuurilla siirtomaksuilla. Savon Voima Verkon sähkön siirtohinnoittelu on Suomen kalleimpia. Esimerkiksi vertailussa (Taloussanomat 14.10.2020) siirtohinta oli kolmanneksi kallein normaalilla pientalolla n. 5000 kWh vuosikulutuksella. Vertailun hinnan korotukset vuodesta 2016 vuoteen 2019 ovat olleet noin 22 prosenttia.
Savon Voiman verkon ilmoittamat viralliset siirtohinnat ovat kallistuneet vuodesta 2015 vuoteen 2020 todella reippaasti. Esimerkiksi perusmaksu on kallistunut 87 prosenttia, kausisähkön siirto päiväaikaan 26 prosenttia, sähkön siirto yöaikana 20 prosenttia (Lähde yhtiön ilmoittamat siirtohinnat 2015 ja 2020).
Yhtiö perustelee todella suuria korotuksia esimerkiksi laissa säädettyjen toimitusvarmuustavoitteiden aiheuttamilta suurilla verkkoinvestoinneilla (Savon Voima 1/2020). Tämä näyttäisi olevan kuitenkin vain osatotuus kuten Ylen tekemä tutkimus (julkaistu 12.10.2020) osoittaa.
Perimmäinen syy on siis Energiaviraston valvontamallin muutos 2016 joka mahdollisti tällaiset suuremmat korotukset joita myös Savon Voima Verkko on tehnyt. Suurin yksittäinen syy siirtohintojen vuosittaisiin korotuksiin on siis Savon Voima konsernin oman voiton ja kannattavuuden kasvattaminen.
Savon Voima Verkon julkistettu tulos on ollut tappiollinen vuosina 2017, 2018 ja 2019. Miten siis korotukset sähkön siirtohinnoissa eivät olekaan tuoneet yrityksen tulosta voitolliseksi? Selitys löytyy kun katsoo viimeisimpiä tuloslaskelmia hieman tarkemmin.
Liikevoittoprosentti on ollut em. vuosina noin 37–38 prosentin luokkaa eli noin 31–36 miljoonaa euroa. Yrityksen varoista on kuitenkin siirretty huomattavat summat emoyhtiölle eli Savon Voimalle. Näitä ns. ”Annettuja konserniavustuksia” tehtiin noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 17 miljoonaa euroa vuonna 2018. Samalla poistoeron muutos on ollut n. 20 ja 19 miljoonaa euroa.
Sähkön siirtoyhtiö voi lähes mielivaltaisesti korottaa siirtohintoja ja perusmaksua, kunhan pysyy energiaviraston löyhän valvontamallin raameissa.
Suomen nykyisessä sähkömarkkinatilanteessa yksityinen loppukuluttaja voi valita itse mistä sähköenergian ostaa, kilpailuttaa sähköenergiayhtiöt ja ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Tässä toimii kilpailu. Silti sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa.
Yksityinen loppukuluttaja on sähkön siirtoyhtiön monopoliaseman armoilla. Sähkön siirtoyhtiö voi lähes mielivaltaisesti korottaa siirtohintoja ja perusmaksua, kunhan pysyy energiaviraston löyhän valvontamallin raameissa. Koska sähköenergiabisnes on kilpailtua ja katteet tiukassa on Savon Voiman, siis energiayhtiön helppo paikata koko konsernin tulosta helpolla rahasammolla eli tytäryhtiö Savon Voiman Verkon liiketoiminnalla.
Energiaviraston löyhä ja huono valvontamalli on mahdollistanut sähkön siirtoyhtiöiden poskettoman rahastuksen ja hintojen korottamisen viime vuosina. Ihan hyvä että näitä asioita on nostettu julkisuuteen viime aikoina.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä sekä Energiavirastolla on hieman enemmän paineita tehdä valvontamalli joka ottaa myös huomioon loppukäyttäjät eikä pelkästään sähkön siirtoyhtiöt.
Leppävirta