Näkökulma: Tärkeä suunnitelma

Tero Huvi

Kesäkuun valtuuston esityslistalla oli lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tuleville vuosille. Kokouksessa hyväksytty suunnitelman pohjana on keväällä 2019 toteutettu terveyskysely osalle peruskouluikäisistä. Myös lukiolaiset vastasivat kyselyyn. Liki 40-sivuinen paketti on tärkeä ja antaa suuntaviivoja aina vuoteen 2023. Se löytyy Leppävirran kunnan sivuilta ja siihen kannattaa tutustua. Viranhaltijat ja monet muut ovat tehneet hyvää ja ansiokasta työtä. Myös nuorisovaltuusto on sanonut sanansa.

Vaikka terveyskyselyitä pitää tulkita suuntaa antavasti, itselleni suuresta aineistoista nousi esille yläasteikäisten ja lukiolaisten mielenterveyteen liittyvä kartoitus. Yläkoululaisista oli tutkimuksen mukaan ollut huolissaan omasta jaksamisestaan ja mielialastaan 22 prosenttia ja lukiolaisista peräti 35 prosenttia, ilman ystävää ilmoitti yläasteikäisistä olevansa kuusi prosenttia ja lukiolaisista yhdeksän prosenttia. Peruskoululaisten osalta viikoittain ilmoitti olevansa koulukiusaamisen kohteena kuusi prosenttia. Koulukiusaamisen määrä on lisääntynyt edelliseen tutkimukseen (2017) verrattuna. Lukiolaisista koki mahdottomana keskustella oman elämänsä asioista vanhempiensa kanssa liki kymmenen prosenttia. Luvut saattavat yllättää tai sitten ei, mutta samansuuntaista kehitystä on muuallakin Suomessa.

Lukujen ja prosenttien taakse kätkeytyy aina paljon. Kyse on ihmisestä, nuoresta jolla on oma tarina ja elämäntilanne. Kaikki vaikuttavat vähän kaikkeen. Muutokset meidän jokaisen arjessa näkyvät siinä miten ympäröivän maailman ja itsemme osana sitä koemme. Nuorten kasvava huoli omasta jaksamisesta ja mielialasta on otettava vakavasti ja se on otettukin. Kunnan nuorisotyö, opettajat, sosiaalitoimi, seurakunta, urheiluseurat ja monet muut toimijat tekevät kukin omalla sarallaan hyvää ja arvokasta työtä. Millaiset luvut saisikaan lasten ja nuorten vanhemmat jos heillekin tehtäisiin saman tyyppinen kysely? Surullista luettavaa on se, että joka kymmenes lukiolainen ei löydä yhteistä kieltä vanhempiensa kanssa. Puhumaan ja vuorovaikutustaitoja ei opita käskemällä tai kunnan päätöksillä, mutta vuorovaikutuskanavien etsimiseen nuorten ja aikuisten välille kannattaa uhrata aikaa.

Valtuuston hyväksymää suunnitelmaa tulisi lukea katsomalla eteenpäin. Peruutuspeilistä on tärkeää katsoa lähtötilanne, oppia virheistä ja mennä eteenpäin. Yksin ei saa eikä kannata jäädä. Asiat eivät korjaannu nyt, mutta ehkä huomenna. Suunnitelmassa kannattaa kurkata vaikkapa sivulle 28. Hyviä toimenpide-ehdotuksia joista osa on jo käynnissä. Hienoa.

Viime kolumni on herättänyt kovasti positiivista keskustelua. Kiitos palautteesta. Siihen palaan!

Kirjoittaja on Leppävirran seurakunnan koordinaattori.

Asiat eivät korjaannu nyt, mutta ehkä huomenna.

Keskustelu