maanantai 12.11.2018 Virpi

Palveleva Paikallinen jo vuodesta 1962

Junnun ukki ja Tapsan vaimo

Vähänkö on suomalaisia, joilla on sukujuuria Leppävirralle, muista kytköksistä puhumattakaan.
Suuriin suomalaisiin lauluntekijöihin kuuluva Juha Vainio nousi keskusteluun tuoreen elämäkertakirjan myötä. Kirja on pääosin Petri Pietiläisen käsialaa, ja Petri teki monet jutut Leppävirralta sen muutaman vuoden aikana mitä hän vuosituhannen vaihteessa Warkauden Lehdessä työskenteli.
Varmasti Junnu Leppävirrallakin esiintyi. Varkaudessa hänet ennätin nähdä livenä.

Vainion 1980-luvun tuotantoon kuuluu vähemmän tunnettu kappale Mä voisin olla amerikkalainen. Hän kertoo siinä laulun keinoin savolaistaustaisesta ukistaan, jonka oli määrä lähteä joskus silloin 1900-luvun alussa siirtolaiseksi Amerikkaan, mutta hän junasta erehtyi, ja satamassa kymiläiseen naiseen perehtyi.
Tämä tapahtui siis Kotkan satamassa, ja näinpä mies tuli jääneeksi Kotkaan ja perustaneeksi sinne perheen sekä yleisen saunan, josta on tehty laulu, monien tuntema.
Mutta mistä mies matkalleen läksi? No Leppävirralta.

Juha Vainion äiti oli omaa sukuaan Miettinen, ja ukki näki päivänvalon Tuppurinmäessä 2. syyskuuta 1888 loismies Aaro Ville Miettisen ja vaimonsa Reetta Liisa Hämäläisen esikoisena. Virkaatekevä kirkkoherra Karl Eliel Malmberg kastoi pojan Jooseppi Vilhelmiksi. Kummeja olivat suutarinoppilas Pekka Laakkonen, piika Loviisa Hämäläinen, loismies Jooseppi Miettinen, talollisentytär Iita Kinnunen sekä torppari Ville Mikkonen ja puolisonsa Leena Stiina Suomalainen.
Laulussa Junnu käytti taiteellista vapauttaan. Kirkonkirjan mukaan Miettisen perhe, johon syntyi kaksi muutakin poikaa, muutti Leppävirralta vuonna 1895 Kotkaan. Jommankumman pikkuveljen poika oli muusikko Olli Miettinen, jota Kotkassa Fennian keisariksi kutsuttiin. Hänestä ja muusikko Nisse Nortamaasta Vainio teki niin ikään laulun.

Tästä tuoreesta elämäkerrasta tuli mieleen toinen elämäkerta, jonka sivuilta nousi yllättävä Leppävirta-yhteys.
Lasse Erolan kirja Tapio Rautavaarasta julkaistiin muutama vuosi sitten. Tapsa esiintyi reissumiehen pitkällä taipaleellaan jotakin Ahvenanmaan kuntaa lukuunottamatta kaikissa Suomen kunnissa. Niin myös Leppävirralla. Aki Ahveninen kantoi kerran Rautavaaran kitaralaukkua.
Rautavaaran puoliso Liisa oli omaa sukuaan Handell, ja nimi muutettiin suurena suomentamisvuonna 1935 Huhtakariksi. Hän oli ammatiltaan opettaja.
Siihen aikaan oli nuorille naisopettajille paikkoja tarjolla suurissa maaseutupitäjissä. Tässäkin tapauksessa Leppävirta nousee esiin. Liisa Huhtakari oli lukuvuoden 1935–36 opettajana Niinimäen kansakoulussa ja seuraavan lukuvuoden Soinilansalmella.
Muistaneeko kukaan oppilas Tapsan vaimoa?

Kommentit

  • IH

    Matti setäni kertoi romanttisen seikkailun opettaja Liisan ja Tapsan rehveistä Soinilansalmen koululla?
    Setä oli kuulemma niin sanottu ” juoksupoika heidän välisissä suhteissa” ? Olisikohan ollut Tapsalta, vai Liisalta pojalle vaitiolo lupaus seurustelusta?

  • IH

    Samoin Leppävirta ja Kurjalanranta sai kuuluisuutta n. 1900 alkupuolella, kun tänään suomen suurin Heinon Tukun Oy:n ( yksityinen) siihen aikaan teki kauppaa Pietarista ym. Voimarkkinat kävi kuumina, eli hän kävi ostamassa voita jopa Kurjalastakin ja sai tukkukauppaansa asiakkaita Helsingissä jossa Hämeentiellä oli korttelikauppa.

Jätä kommentti

*