keskiviikko 17.10.2018 Saana, Saini

Palveleva Paikallinen jo vuodesta 1962

Joinakin päivinä joka kolmas jättää kouluruokailun väliin

Toisinaan Kivelän koulun ruokalassa käy 90 prosenttia oppilaista, mutta joskus vain 60 prosenttia.

Juustoinen kanakastike maistui maanantaina Kivelän koulun ruokalassa. Yhdeksäsluokkalaiset Terri Strohecker, Olli Huusko, Jere Kolari ja Tarmo Laitinen pistelivät päivän kouluateriaa poskeensa hyvällä ruokahalulla.
– Ihan jees. Kuumaa on, sanoi Strohecker mielipiteensä päivän kouluateriasta.
Pian lautaset olivat tyhjät. Kaikki neljä sanovat syövänsä koulussa päivittäisen lounaansa aina kun vain mahdollista.
– Hyppytunneilla ei aina, mutta yleensä syödään täällä.
Samaa vakuuttavat kahdeksasluokkalaiset Miia Sutinen ja Iina Tarkiainen.
– Joka päivä syödään koulussa.
Molempien lempiruokaa koulun tarjonnasta ovat broileripihvit.

Kouluruoka ei kuitenkaan maistu kaikille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vuoden 2017 kouluterveyskyselyyn vastasi koko maassa yli 72 000 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista. Heistä 70,2 prosenttia kertoi syövänsä joka päivä lounaan koulussa. Kuntien välillä oli selkeitä eroja.
Kivelän koululla ruokaillaan keskimääräistä heikommin. Kyselytutkimuksen mukaan lounaan nauttii koulussa päivittäin ainoastaan 61,5 prosenttia oppilaista. Pojille kouluruoka maistuu paremmin kuin tytöille: Leppävirralla tytöistä vain 58,4 prosenttia söi koulussa joka päivä.

Kivelän koulun rehtori Niina Häkkinen sanoo, että päivittäinen vaihtelu on suurta.
– Tältä syksyltä on päiviä, kun alle 60 prosenttia oppilaista ruokaili ja sitten joskus käy 90 prosenttia.
Oppilailta on hiljattain kyselty parannusehdotuksia. Tänä syksynä Häkkistä ovat huolettaneet seitsemäsluokkalaiset.
–  Alakoulussa syötiin opettajan kanssa yhdessä. Nyt ei velvoiteta menemään opettajan kanssa, hän huomauttaa.
– Joistain oppilaista on tullut vaikutelma vapauden kokemuksesta, kun saavat itse päättää syövätkö.

Yksi aika ajoin toistuva pulma ovat eväät.
– Meillä on kyyditysoppilaita, jotka käyvät ennen koulupäivän alkua ostamassa patonkeja, riisipiirakoita ja energiajuomaa.

Ravitsemusterapeutti on käynyt puhumassa koululla. Kotitalous on suosittu valinnaisaine.
– Joinain päivinä 50-60 oppilasta voi olla kotitaloustunneilla. Moni saattaa jättää sinä päivänä lounaan väliin.
Vain harva koululainen syö THL:n mukaan kaikki kouluaterian osat. Kouluruokailusuositusten mukainen koululounas koostuu pääruoasta, salaatista, ruokajuomasta, leivästä ja leipärasvasta ja kattaa oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta kolmanneksen.
Maksuton kouluruokailu alkoi Suomessa vuonna 1948.

Kommentit

  • Kerran jos toisenkin skipattu lounas

    Mitäpä jos panostettaisiin tuohon ruokalan viihtyvyyteen ja opettajat avaisi silmänsä sen sijaan, että syytetään nuoria. Siitä alkaa olla lähemmäs 10 vuotta kun viimeksi itse istuin tuolla ruokalassa mutta traumat säilyy edelleen. Eväät kulkee työpaikalla mukana, koska ajatus työpaikan ruokalasta ahdistaa Kivelän muistojen takia.
    Aluksi ne ruokalan pitkät pöydät. Varmaan joo käytännöllisiä – säästävät tilaa ja helppo pitää puhtaana. Mutta menepä sinne istumaan ilman kaveriporukkaa – jep, etpä muuten mene. Siihen ei varmana istuisi aikuinenkaan, 15 teinin viereen arvosteltavaksi ja supinan kohteeksi. Lisäksi siellä peränurkassa saa tapahtua ihan mitä vaan ennen kuin opettajat reagoi. Täysimittainen ruokasota ehkä huomataan mutta kaikki muu menee ohi. Ja ei, ei se kiusattu esiteini tule opettajille kertomaan, kun jo muutenkin kiusataan.
    Lisäksi ennen ainakin mentiin ruokalaan sekä sieltä päädystä että sivusta ja opettajat vahtivat ettei sieltä alasalista mennä sinne yläsaliin syömään. Että syö hei yksin tässä alhaalla, kun sun kaverit on tuolla yläsalissa viiden metrin päässä.
    Niin että jos nyt vaikka aloitettaisiin siitä, että järjestellään se ruokala uusiksi. Viihtyisämpiä ja pienempiä pöytäryhmiä, joihin on helpompi mennä yksin tai kakson syömään ja opettajienkin on helpompi huomata, jos siellä pöydissä on jotakin meneillään.

Jätä kommentti

*